Keskustelua toisinaan ilman perusteltua syytä hallinneen sosiaaliturvan leikkaamisen sijasta hallituksen on pystyttävä työllisyystoimissaan pureutumaan niihin työllistymisen esteisiin, joita ihmiset todella kohtaavat. Lokakuussa julkaistun OECD:n raportin mukaan suurimmat työllistymisen esteet Suomessa ovat terveysongelmat ja sopivien työmahdollisuuksien puute. Kun hallitus haluaa onnistua työllisyystavoitteessaan, näiden kahden ongelman ratkaiseminen nousee työn keskiöön.
Muihin OECD-maihin verrattuna suuri osa suomalaisista työttömistä ilmoittaa huonon terveyden hankaloittavan työllistymistä. Sen sijaan taloudellisia kannustinloukkuja Suomessa on jo purettu melko laajasti, eivätkä liian anteliaat sosiaalietuudet nouse OECD:n mukaan keskeiseksi työllistymisen esteeksi.
Olen sanonut suoraan suhtautuvani skeptisesti sosiaaliturvaleikkauksia koskeviin työllisyysvaikutusarvioihin. Tarkoitukseni ei ole kyseenalaistaa virkamiesten osaamista tai puolueettomuutta, mutta sosiaaliturvan käyttäytymisvaikutukset ovat siinä määrin monimutkaisia, että parhaatkaan laskentamallit eivät tuota niistä välttämättä luotettavaa tietoa.
Esimerkkinä työllisyystoimien vaikutusarvioinnin haasteista voi pitää nyt jo purettua aktiivimallia, jonka piti VM:n etukäteisarvion mukaan tuoda 5000 – 12 000 lisätyöllistä. VATT oli lausunnossaan varovaisempi, ja toi esiin mallin mahdollisia negatiivisia vaikutuksia, eikä ottanut kantaa lopulta edes vaikutuksen etumerkkiin. Lopulta myöskään VATT:in tutkimus aktiiviimallin vaikutuksista ei pystynyt osoittamaan mallille myönteistä työllisyysvaikutusta.
”Taloudellisia kannustinloukkuja Suomessa on jo purettu melko laajasti, eivätkä liian anteliaat sosiaalietuudet nouse OECD:n mukaan keskeiseksi työllistymisen esteeksi.”
Samaan aikaan käynnissä olleen perustulokokeilun kiinnostavimpia tuloksia oli se, että työllisyys kehittyi myönteisemmin perustuloa saaneilla kuin aktiivimallin piirissä olleilla työttömillä. Sosiaaliturvan leikkaamisen pelko ei siis motivoinut ainakaan pitkäaikaistyöttömiä vaan vaikutus saattoi olla jopa negatiivinen. Etenkin kasvavan pitkäaikaistyöttömyyden oloissa sosiaaliturvan leikkaukset näyttäytyvät huonona vaihtoehtona ja toisaalta tarve työkyky- ja osaamispanostuksille kasvaa.
Uusien työpaikkojen luomisessa avainasemassa on nyt elvyttävä finanssipolitiikka, Suomen elinkeinorakenteen uudistaminen ja väestön osaamistason kasvattaminen. Työvoiman tarjonnan osalta tarvitsemme sekä ennaltaehkäiseviä toimia työkyvyn tukemiseksi että uusia toimintamalleja osatyökykyisten auttamiseksi työmarkkinoille.
Työkyky on nostettava hallituksen työllisyyspolitiikan keskiöön
Budjettiriihessä sovittiin, että sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee työkykyä vahvistavien palveluiden ja etuuksien kokonaisuutta työelämässä oleville, joka tukee työllisyysasteen nostamista. Työ kytkeytyy sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen ja sen rahoitus on tarkoitus huomioida EU:n elpymisrahoitukseen perustuvassa Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.
Hyvään vauhtiin on päässyt myös jo sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteinen Työkykyohjelma. Sen tavoitteena on helpottaa osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä ja työssä pysymistä, sekä ehkäistä työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä.
Työkykykohjelman puitteissa valmistellaan matalan kynnyksen työkyvyn tuen palveluita sote-keskuksiin. Kyseessä on keskeinen osatekijä Suomen työllisyyden kestävälle kasvulle, koska työkyvyn haasteet on identifoitu työllisyyskehityksen keskeisiksi hidasteiksi. Palveluiden yhteensovittamisessa tehdään tiivistä yhteistyötä TE-toimistojen ja Kelan kanssa. Yhteistyön tuloksena asiakas saa joustavasti tarvitsemiaan palveluja ja edellytykset palata työelämään paranevat.
”Vuonna 2019 yli 20 000 ihmistä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle. Erityisesti mielenterveyden häiriöt johtavat yhä useammin työkyvyttömyyseläkkeelle tai sairauspoissaoloihin. On sanomattakin selvää, että kyseessä on Suomen työllisyyden ja suomalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta polttava kysymys, johon on löydettävä ratkaisuja pikaisesti.”
STM:n käynnistämässä TYÖ2030-ohjelmassa tähdätään siihen, että Suomessa on maailman paras työhyvinvointi vuoteen 2030 mennessä. Ohjelmassa pyritään vauhdittamaan toimintatapojen uudistamista ja uuden teknologian hyödyntämistä työpaikoilla, vahvistamaan yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria sekä nostamaan Suomi digiaikakauden johtavaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi.
Vuonna 2019 yli 20 000 ihmistä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle. Erityisesti mielenterveyden häiriöt johtavat yhä useammin työkyvyttömyyseläkkeelle tai sairauspoissaoloihin. On sanomattakin selvää, että kyseessä on Suomen työllisyyden ja suomalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta polttava kysymys, johon on löydettävä ratkaisuja pikaisesti. Pahoinvointiin haetaan ratkaisuja Työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelmassa, joka kehittää työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyöhön perustuvaa toimintamallia mielenterveyden tukemiseen työpaikoilla.
Monissa yrityksissä ja organisaatioissa on jo käytössä lupaavia malleja, joilla mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyllä on saavutettu paitsi suuria inhimillisiä hyötyjä, myös taloudellisia säästöjä. Esimerkiksi S-Ryhmään kuuluva SOK on saavuttanut merkittäviä säästöjä vähentyneiden poissaolojen muodossa panostamalla työntekijöiden mielenterveyspalveluihin.
Sen lisäksi, että mielenterveyspalveluiden saatavuutta parannetaan osana hallituksen mielenterveysstrategian toimeenpanoa, on keskeistä, että työelämän parhaat käytännöt saadaan levitettyä mahdollisimman laajalle. Juuri nyt on oikea aika investoida työkykyyn ja rakentaa sellaista työelämää, johon kaikki ovat tervetulleita, ja jossa kaikki pidetään mukana.
Työttömyysturvan uudistaminen ei tarkoita sen leikkaamista
Budjettiriihessä hallitus linjasi myös työttömyysturvan kehittämisestä siten, että tavoitteena on työttömyysjaksojen lyhentäminen, sekä työmarkkinoiden muutoksen ja digitalisaation nykyistä parempi huomioiminen. Valmistelussa käydään vuoropuhelua tiedeyhteisön ja eri ministeriöiden välillä. Tarkastelussa on muun muassa työssäoloehdon uudistaminen, työmarkkinatuen uudistaminen sekä lomautettujen mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan.
”Kun hallitus neuvottelee keväällä työllisyystoimien jatkoaskeleista, tulisi suojaosan nostaminen pysyvästi 500 euroon ottaa mukaan keinovalikoimaan.”
Hallitusohjelman mukaisesti myös työttömyysturvan sovittelua tullaan kehittämään. Tähän liittyy potentiaalia myös työllisyyden näkökulmasta. Lyhytkestoisen työn vastaanottamisen helpottamiseksi meidän tulee kehittää järjestelmää automaattisempaan suuntaan ja päästä mahdollisimman pitkälle eroon maksatusviiveistä, jotka voivat pahimmillaan vähentää lyhytkestoisten töiden houkuttelevuutta.
Toinen konkreettinen keino työnteon kannusteiden parantamiseksi on ollut hallituksen väliaikainen päätös korottaa työttömyysturvan suojaosaa 500 euroon, jonka jatkoa maaliskuun loppuun saakka sain ilokseni juuri esittää eduskunnalle. Kun hallitus neuvottelee keväällä työllisyystoimien jatkoaskeleista, tulisi suojaosan nostaminen pysyvästi 500 euroon ottaa mukaan keinovalikoimaan.
Vasemmistoliitto pitää selvänä, että keväällä työttömyysturvaan linjattavat uudistukset tehdään turvan tasoa ja kestoa heikentämättä. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen on päätöksillään vähennettävä eriarvoisuutta, jolloin se ei voi rakentaa työllisyyspolitiikkaansa sosiaaliturvan leikkaamiselle.
Aino-Kaisa Pekonen
Sosiaali- ja terveysministeri