‒ Aikana, jolloin maailman rikkain mies lopettaa äkkiväärillä toimilla USA:n avun maailman köyhimmille lapsille, ja jolloin kansanmurha ja näännytys Gazassa yhä jatkuu, olisi edes Suomen tehtävä hyvää kehityspolitiikkaa, Lohikoski sanoo.
‒ Sen sijaan Orpon hallitus leikkaa kehitysyhteistyön rahoitusta radikaalisti, vaikka pandemian jäljet, ilmastokriisin kiihtyminen ja geopoliittiset jännitteet lisäävät köyhyyttä ja epävakautta ympäri maailmaa.
Lohikoski huomauttaa, että ensimmäistä kertaa historiassa Suomen kehityspolitiikan päämääränä ei ole köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen.
Orpon hallitus leikkaa kehitysyhteistyön rahoitusta radikaalisti, vaikka pandemian jäljet, ilmastokriisin kiihtyminen ja geopoliittiset jännitteet lisäävät köyhyyttä ja epävakautta ympäri maailmaa.
Selonteon painotus on Suomen viennin ja suomalaisten yritysten mahdollisuuksien edistämisessä, ja kehitysyhteistyön rahoitusta ohjataan Suomen hyödyksi. Lohikosken mukaan kansainvälisten velvoitteiden mukaiset kehitysrahoitustavoitteet puuttuvat kokonaan. Rahoituksen merkittävä väheneminen myös heikentää hyviäkin päämääriä: vaikka koulutus on yksi selonteon painopisteistä, leikataan siihenkin kohdistuvasta kehitysyhteistyöstä 30 prosenttia vuoden 2023 tasosta.
Lohikoski pitää huolestuttavana sitä, ettei ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä kritisoida selonteon merkittäviä puutteita. Hän muistuttaa, että vasemmistoliitto oli ainoa puolue, joka jätti mietintöön vastalauseen.
‒ Vasemmistoliiton mielestä hallituksen pitää perua massiiviset kehitysyhteistyöleikkaukset, jotka syövät myös Suomen arvostusta ja vaikutusmahdollisuuksia kansainvälisillä areenoilla.
‒ Köyhyyden poistamisen, kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien tulee jatkossakin olla Suomen kehityspolitiikan keskiössä. Kauppapoliittisilla toimillakin on oltava kehitystavoitteita, ja niissä on huomioitava kehittyvien maiden epätasa-arvoinen asema, Lohikoski sanoo.