– Nyt onkin selvinnyt, että nämä määrärahat eivät sisälly kehyspäätökseen, joten aloituspaikkojen rahoitus on näiltä osin täysin auki. Tämäkään ei kyllä varmasti herätä luottamusta korkeakouluissa, joiden pitäisi nyt selvitä keskellä leikkauksia samalla kun niihin kohdistuu yhä enemmän odotuksia.
Orpo-Purran hallitus jatkoi siis puoliväliriihessään koulutusleikkausten tiellä. Tällä kertaa oli erityisesti korkeakoulujen vuoro.
Riittävä perusrahoitus on aivan olennaisessa asemassa siinä, että korkeakoulut voivat antaa laadukasta ja riittävää opetusta.
– Hallituksen korkeakoulupolitiikka on kyllä varsinainen sekametelisoppa, josta puuttuu suunnitelmallisuus ja logiikka. Toisella kädellä annetaan parlamentaarisen sovun mukaisesti rahoitusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan, mutta toisella kädellä leikataan korkeakoulujen pysyvästä perusrahoituksesta. Tässä kyllä lisärahoituksen vaikutus poistuu kokonaan.
Hallitus sopi puoliväliriihessään yhteensä lähes 120 miljoonan euron leikkauksista korkeakoulujen pysyvään perusrahoitukseen. Lohikosken mukaan hallitukselta puuttuu halua ymmärtää sitä, kuinka tärkeää korkeakoulujen pitkäjänteinen ja pysyvä perusrahoitus on. Sitä ei voi paikata kertaluonteisilla lisäyksillä.
– Riittävä perusrahoitus on aivan olennaisessa asemassa siinä, että korkeakoulut voivat antaa laadukasta ja riittävää opetusta, jota ilman ei ole tulevaisuuden osaajia ja kasvua. Jo nyt korkeakoulujen henkilöstön voimavarat ovat heikentyneet ja opiskelijat tarvitsevat lisää tukea opinnoissaan. Hallituksen leikkauksilla kyllä kuopataan lopullisesti tavoite siitä, että nuoresta ikäluokasta 50 prosenttia on korkeakoulutettuja.
Kirjallinen kysymys
Leikkauksista korkeakoulujen rahoitukseen
Eduskunnan puhemiehelle
Hallitus päätti puoliväliriihessään leikata korkeakouluilta pysyvää perusrahoitusta. Korkeakoulujen perusrahoitusta vähennetään 30 miljoonalla eurolla vuonna 2026, 20 miljoonalla eurolla vuonna 2027 ja 15 miljoonalla eurolla vuodesta 2028 alkaen, eli perusrahoitus vähenee yhteensä 65 miljoonalla eurolla vuoteen 2028 mennessä.
Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön 65 miljoonasta aiemmin sovituista säästöistä kohdennetaan korkeakoulutukseen 52,7 miljoonaa euroa, josta 35,8 miljoonaa euroa kohdentuu yliopistojen rahoitukseen ja 16,9 miljoonaa euroa ammattikorkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen perusrahoitukseen tulee siis yhteensä melkein 120 miljoonaa euroa leikkauksia.
Vaikka yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen T&K-toimintaan kohdennettua valtionrahoitusta lisätään parlamentaarisen sovun mukaisesti, lisäysten vaikutus liudentuu tai jopa poistuu, koska hallitus leikkaa toisella kädellä korkeakoulujen perusrahoituksesta. Onkin kysyttävä, onko hallituksen politiikka kokonaisuudessaan edes parlamentaarisen sovun hengen mukaista.
Korkeakoulujen riittävä perusrahoitus on aivan olennaisessa asemassa siinä, että korkeakoulut voivat antaa laadukasta ja riittävää opetusta, jota ilman ei ole tulevaisuuden osaajia ja kasvua. Jo nyt korkeakoulujen henkilöstön voimavarat ja ajankäyttö ovat heikentyneet ja opiskelijat tarvitsevat lisää tukea opinnoissaan.
Korkeakoulujen riittävä perusrahoitus on aivan olennaisessa asemassa myös siinä, että saamme jaetun tavoitteen mukaisesti 50 prosenttia nuoresta ikäluokasta korkeakoulutetuiksi. Lisäksi riittävä ja pitkäjänteinen korkeakoulujen perusrahoitus on tärkeää, koska emme voi tietää aukottomasti ennakkoon, miltä alalta ja minkälaisesta tutkimuksesta tulevaisuuden suuret innovaatiot tulevat.
Opetusministeri Anders Adlercreutz lupasi puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa 100 miljoonaa euroa kertaluonteista rahoitusta korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen. Tämä panostus tulee opetusministerin mukaan muutaman vuoden aikana. Tämän jälkeen on kuitenkin selvinnyt, että nämä määrärahat eivät sisälly kehyspäätökseen, joten aloituspaikkojen rahoitus on näiltä osin täysin auki.
Lisäksi kertaluonteiset panostukset korkeakoulujen aloituspaikkoihin eivät korvaa korkeakoulujen pysyvän rahoituksen menettämistä. Ollakseen aidosti vaikuttavaa korkeakoulujen rahoituksen on oltava ennakoivaa, läpinäkyvää ja pitkäjänteistä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallituksen lupaama 100 miljoonan euron kertaluonteinen lisäys korkeakoulujen aloituspaikkoihin rahoitetaan?
Miten hallitus arvio parlamentaarisesti sovitun T&K-rahoituksen toimivuutta, kun se kohdentaa sitä yliopistoille ja ammattikorkeakouluille ja samanaikaisesti myös leikkaa korkeakoulujen perusrahoituksesta?
Miten hallitus arvioi leikkaustensa vaikutukset tavoitteeseen, jonka mukaan nuoresta ikäluokasta korkeakoulutettuja on 50 prosenttia?
Helsingissä 9.5.2025
Pia Lohikoski [vasemmistoliitto]