– Monet teatterit menettävät yli 10 prosenttia rahoituksestaan. Keravalla ja Tuusulassa toimivalta Keski-Uudenmaan Teatterilta, joka vasta kolme vuotta sitten pääsi valtionosuusjärjestelmän piiriin, leikataan kaikkein eniten, 17,2 prosenttia. Tällaiset leikkaukset ovat täysin kohtuuttomia ja osoittavat hallituksen piittaamattomuuden, sanoo Lohikoski.
Esimerkiksi Helsingissä KOM-teatterin rahoituksesta vähennetään 11,6 prosenttia, Q-teatterin rahoituksesta 11,2 prosenttia ja Ryhmäteatterin rahoituksesta 11,6 prosenttia.
Hallituksen kaavailemat leikkaukset jakautuvat hyvin epätasaisesti ja iskevät toisiin teattereihin paljon kipeämmin kuin toisiin. Määrät vaihtelevat 2,2 prosentin ja 17,2 prosentin välillä. Lisäksi monilta toimijoilta vähennetään henkilötyövuosia, joita ala menettää yhteensä 112,5. Leikkausten epätasaisen kohdentumisen perusteet ovat osin arvoitus.
”Tällaiset leikkaukset ovat täysin kohtuuttomia ja osoittavat hallituksen piittaamattomuuden”
– Epäselvyys siitä, millä perustein joiltain toimijoilta leikataan enemmän, kun taas toisilta vähemmän, heikentää ymmärrystä tätä päätöstä kohtaan entisestään, sanoo Lohikoski.
Päätetyt leikkaukset olivat monelle toimijalle suurempia ja satuttavat enemmän kuin oli osattu ennakoida. Teatterin taloustilanteen sopeuttaminen tässä vaiheessa vuodelle 2025 on hankalaa, koska toiminta on jo pitkälle suunniteltu.
Valtionosuusleikkausten lisäksi hallitus on samaan aikaan korottamassa teatterilippujen arvonlisäveroa 10 prosentista 14 prosenttiin. Korotus tulee voimaan vuoden 2025 alusta. Hinnan korotus tullee vähentämään esittävän taiteen kysyntää. Lisäksi hallitus suunnittelee kulttuurin rahoitukseen lisää leikkauksia vuodelle 2026.
– Hallituksen toimet uhkaavat ajaa alas teattereiden mahdollisuuden työllistää ja siten vaikuttavat ankarasti alan työllisyystilanteeseen. Luvassa on lomautuksia ja irtisanomisia, yksinkertaisesti vähemmän suomalaista teatteria, mikä on täysin väärä suunta, sanoo Lohikoski.