– Hoitojonot HUS-alueella ovat jo ennestään laittoman pitkät, eikä nykyinen rahoitustaso mahdollista tilanteen korjaamista. Kun kyse on ihmisten perusoikeuksista niin alueet joutuvat käytännössä valitsemaan, rikotaanko perustuslakia vai rahoituslakia, Lohikoski sanoo.
Lohikoski muistuttaa, että HUS vastaa koko Suomessa useiden vaativien sairauksien hoidosta ja tutkimuksesta. Myös opetus- ja koulutusvastuut ovat merkittäviä.
– HUS:in valtakunnallisesti merkittävän roolin takia tässä tilanteessa pitäisi tarkastella myös valtion myöntämän erillisrahoituksen mahdollisuutta, Lohikoski sanoo.
Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden hartioiden kasvattaminen takaa parhaiten kaikkien saatavilla olevat, oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut.
Valtion myöntämän erillisrahoituksen tarvetta lisää Lohikosken mukaan se, että Uudenmaan hyvinvointialueilla on samaan aikaan käynnissä erittäin tiukat säästökuurit.
– Esimerkiksi Vantaa-Keravan hyvinvointialue haki hallitukselta rahoituslain mukaista lisärahaa palveluiden turvaamiseksi, mutta sitä ei myönnetty. Siksi alueen on käytännössä mahdotonta irrottaa lisärahoitusta erikoissairaanhoitoon, Lohikoski sanoo.
Hallituksen kiristyneen sote-rahoituksen takia hoitohenkilöstöä irtisanotaan, palveluita heikennetään ja samalla verorahoja kaadetaan suurten terveysfirmojen kasvaviin voittoihin. Terveysjättien hinnankorotuksiin valuneet Kela-korvaukset ja hyvinvointialueiden rajusti kasvaneet ostopalveluiden kustannukset tulee saada Lohikosken mukaan aisoihin ja nämä rahat on käytettävä julkisen terveydenhuollon vahvistamiseen.
– Sen sijaa, että hallitus kaverikapitalismin hengessä tukee yksityisiä terveysjättejä, sen pitää perua leikkauksensa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden hartioiden kasvattaminen takaa parhaiten kaikkien saatavilla olevat, oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut.