– Sisäilmaongelmista vakavasti sairastuneet tarvitsevat erityistä apua kodin löytämiseen silloin, kun puhdasta ja tervettä asuntoa ei kohtuullisin ponnisteluin löydy tavallisesta asuntokannasta. Vaikea asumistilanne ja oireilu kuormittavat ja haittaavat arkea ja työkykyä, Lohikoski sanoo.
Sisäilman vuoksi kodittomien lukumäärää ei tiedetä, sillä sisäilmasta sairastuneiden asunnottomuutta ei tilastoida erikseen. Arvio sisäilmasta sairastuneiden määrästä liikkuvat tuhansissa, mutta sairauden vakavuusaste vaihtelee. Toisilla homeasunnosta poismuutto uuteen asuntoon riittää, mutta osalla keho reagoi normaalia herkemmin esimerkiksi rakennusten kosteusvaurioihin ja rakennusmateriaaleista vapautuviin kemikaaleihin.
Sisäilmaongelmien vuoksi sairastuneet ja sen myötä asunnottomaksi joutuneet ovat erityisen haastava asunnottomien joukko, koska heitä ei voi asuttaa mihin tahansa, Lohikoski sanoo.
– Vakavan sairastumisen seurauksena henkilö tai perhe voi joutua pitkittyneeseen muuttokierteeseen tai asumaan ulkotiloissa, kuten teltassa tai parvekkeella, mikäli tervettä ja asuinkelpoista asuntoa ei yrityksistä huolimatta löydy. Sisäilmaongelmien vuoksi sairastuneet ja sen myötä asunnottomaksi joutuneet ovat erityisen haastava asunnottomien joukko, koska heitä ei voi asuttaa mihin tahansa, Lohikoski sanoo.
Keinoina sisäilmasta sairastuneiden auttamiseksi Lohikoski listaa, että tarvitaan oma toimenpideohjelma, ARA:n erityisryhmien tukea pysyvien sisäilmaesteettömien kotien rakentamisen rahoitukseen sekä terveitä tilapäisasuntoja niitä akuutisti tarvitseville asunnottomuusuhan alla oleville sisäilmasta sairastuneille. Lisäksi Lohikoski edellyttää sisäilmakodittomien tilastointia erikseen, jotta ongelman laajuus saadaan selville.
– Suunnitelmien ja selvitysten sijaan hallituksen on saatava liikkeelle konkreettisia toimia näiden ihmisten tilanteen parantamiseksi, vaatii Lohikoski.