– Vihreän siirtymän ja esimerkiksi Suomeenkin kohdistuvan datakeskusbuumin myötä kaivosmineraalien kysyntä tulee kiihtymään ja kaivostoiminta siten lisääntymään. Suomen kaivoslainsäädäntö ei kuitenkaan nykyisellään riitä suojaamaan luontoa, Lohikoski sanoo.
Samaan aikaan EU on niin kutsutulla kriittisten raaka-aineiden asetuksella pyrkinyt vastaamaan kasvavaan kaivosmineraalien kysyntään, nopeuttamalla “strategisesti tärkeiden” kaivoslupahankkeiden käsittelyä.
– Viiankiaavalle suunniteltu kaivoshanke on yksi näistä strategisen hankkeen aseman saaneista hankkeista. Ne voidaan käytännössä toteuttaa pitkälti luonnonsuojelulain määräyksistä piittaamatta. Kaivoksen perustaminen luontoarvoiltaan korvaamattomalle Viiankiaavalle olisi silkkaa järjettömyyttä, Lohikoski sanoo.
”Nyt on tärkeämpää kuin koskaan paikata kaivoslainsäädännön aukkoja, jotta lisääntyvää kaivostoimintaa ei tulla toteuttamaan ympäristön kustannuksella.”
Lakialoitteessa Lohikoski ehdottaa kaivoslain muuttamista siten, että säädetään niin kutsutusta intressivertailusta kaivosluvan myöntämisedellytysten yhteyteen. Sen myötä hankkeen saisi toteuttaa vain, jos se ei loukkaa yleistä tai yksityistä etua, tai kun näitä tarkasteltaessa hankkeesta saatava hyöty on huomattavasti haittaa isompi.
Lisäksi Lohikoski esittää ympäristöluvan ja vesiluvan säätämistä kaivosluvan myöntämisen edellytyksiksi. Nyt eri lupien vapaa aikajärjestys aiheuttaa sen, että kaivosten ympäristövaikutuksia ei selvitetä kunnolla ennen kaivosluvan myöntämistä.
– Nyt on tärkeämpää kuin koskaan paikata kaivoslainsäädännön aukkoja, jotta lisääntyvää kaivostoimintaa ei tulla toteuttamaan ympäristön kustannuksella. Tällä olisi peruuttamattomat seuraukset. Viiankiaavasta on tulossa vaarallinen ennakkotapaus, jos hallitus ei nyt käytä toimivaltaansa ja käännä kurssia, Lohikoski sanoo.