– Siviilipalvelus kestää 347 vuorokautta, kun taas valtaosa varusmiehistä palvelee lyhimmän mahdollisen ajan eli 165 vuorokautta. Siviilipalvelus on siis kestoltaan yli tuplasti pidempi, Lohikoski sanoo.
– YK:n ihmisoikeuselimet ja ihmisoikeusjärjestöt pitävät nykyistä siviilipalvelusaikaa rangaistusluontoisena. Tähän on saatava muutos.
Lohikosken mukaan on käsittämätöntä, että kun Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän valmistelemaan siviilipalveluslakiin muutoksia, ei työryhmään otettu mukaan siviilipalvelusvelvollisia edustavaa Aseistakieltäytyjäliittoa (AKL).
– Ehdotettuja lakimuutoksia ei siis ole tehty siviilipalvelusvelvollisten näkökulmasta, ja sen kyllä huomaa: siviilipalvelusta on lähdetty viemään väärään suuntaan.
Siviilipalvelusjärjestelmä on luotu vakaumuksellisille aseistakieltäytyjille soveltuvaksi palvelusmuodoksi. Nyt siviilipalvelus ollaan kuitenkin kytkemässä tiiviimmin kokonaisturvallisuuteen ja yhteiskunnan varautumiseen.
– Epäsuorasti asevoimia tai sotilaallista valmistautumista tukeva palvelus on vastoin monien aseistakieltäytyjien vakaumusta. Siviilipalveluksen on säilyttävä sisältönsä puolesta vakaumuksellisille aseistakieltäytyjille sopivana palvelusmuotona, Lohikoski sanoo.