– Meillä on jo iso määrä toisen asteen oppilaitoksia, joihin hakee vain muutamia oppilaita. Uhkana on, että näemme tulevina vuosina hallitsemattoman lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten lakkautusaallon, jos ikäluokkien pienenemisen vaikutuksiin ei nyt kiinnitetä valtakunnallisesti huomiota. Asialla on kiire, Lohikoski sanoo.
Toisen asteen koulutusverkon muutoksilla on vaikutuksia myös perusopetukseen. Monissa kunnissa samat aineenopettajat opettavat sekä yläkoulussa että lukiossa. Jos lukioita lakkautetaan hallitsemattomasti, seuraukset voivat ulottua myös pätevien opettajien saatavuuteen peruskouluissa.
– Toisen asteen koulutus ei ole mikä tahansa palvelu, vaan se on nykyisin osa oppivelvollisuutta. Siksi valtion ja kuntien on varmistettava, että nuori voi suorittaa toisen asteen tutkinnon kohtuullisen matkan päässä kotoa ja ilman velkaantumista. Varsinkin ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla on jo nyt ongelmana, että osa joutuu velkaantumaan jo toisella asteella. Velkaantuminen voi nostaa kynnystä hakeutua korkeakouluun, jossa pitäisi sitten velkaantua lisää.
Valtion ja kuntien on varmistettava, että nuori voi suorittaa toisen asteen tutkinnon kohtuullisen matkan päässä kotoa ja ilman velkaantumista.
Lohikoski on ehdottanut toisen asteen uudistamista niin, että lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta tuodaan yhteen. Yksi peruste on, että pienenevien ikäluokkien todellisuudessa kahden erillisen koulutusmuodon ylläpitäminen ei ole tarkoituksenmukaista.
– Yhteiset kampukset, kuntayhtymämallit ja järjestäjien tiiviimpi yhteistyö voisivat turvata opetuksen laatua sekä pätevien aineenopettajien ja erityisopettajien saatavuutta koko ikäluokalle koko maassa, Lohikoski sanoo.
Kirjallisessa kysymyksessä Lohikoski kysyy hallitukselta, aikooko se tarkastella toisen asteen koulutusjärjestelmää kokonaisuutena ja selvittää lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tuomista yhteisille kampuksille. Lisäksi hän kysyy, onko opetusministeriössä pidemmän aikavälin suunnitelmaa, jossa pienenevät ikäluokat, koulutustason nosto ja julkisen talouden sopeutus sovitetaan yhteen ilman, että toisen asteen koulutusverkko romutetaan.
Kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:
Kirjallinen kysymys pienenevien ikäluokkien vaikutuksesta toisen asteen koulutukseen
Eduskunnan puhemiehelle
Tuoreimman väestöennusteen mukaan 16-19 -vuotiaiden ikäluokka alkaa supistua voimakkaasti tämän vuosikymmenen lopussa. Ikäluokkien pieneneminen jakautuu alueellisesti epätasaisesti ja osuu erityisesti pienemmille paikkakunnille.
Merkkejä ikäluokkien nopeasta pienenemisestä näkyy jo. Kevään 2026 yhteishaussa ensisijaisia hakijoita oli vähemmän kuin koulutuspaikkoja 76 prosentissa lukioita ja 52 prosentissa ammatillisia oppilaitoksia.
Kuntaliiton toukokuussa 2026 julkaiseman selvityksen mukaan lukio-opiskelijoiden määrä vähenee vuoteen 2040 mennessä koko maassa 21 prosenttia.
Toisen asteen koulutus on tulevaisuudessakin turvattava koko maassa, sillä puhumme oppivelvollisuuden suorittamisesta. Koulutusjärjestelmässä kaikki koulutusasteet ja muutokset niissä vaikuttavat aina toisiinsa. Toimiva ja kaikille saavutettava toisen asteen koulutus on myös olennaista koulutusasteen nostamisessa ja korkeakoulutukseen hakeutumisessa.
Toisen asteen järjestäjäverkko on tärkeä uudistaa ja kehittää kokonaisuutena ja hallitusti. Muuten riskinä on, että näemme tulevina vuosina hallitsemattoman toisen asteen oppilaitosten lakkauttamisaallon opiskelijamäärän pienetessä voimakkaasti. Tällöin vaarana on, että oppivelvollisuutta ei ole enää mahdollista suorittaa kohtuullisen matkan päässä kotoa ja ilman velkaantumista. Varsinkin ammatillisessa koulutuksessa on jo nyt ongelmana, että opintolainan ottamisesta on tullut osalle opiskelijoista pakollinen, ei vapaaehtoinen valinta.
Toisen asteen koulutuksella on vaikutuksensa myös perusopetukseen, sillä monissa kunnissa aineenopettajat opettavat sekä yläkoulussa että lukiossa. Jos toisen asteen saavutettavuutta ei varmisteta ja ikäluokkien pienenemiseen varauduta suunnitelmallisesti, on tällä vaikutuksensa myös pätevien opettajien saatavuuteen peruskouluissa. Oppilaitosten lakkauttaminen on myös isku alueiden elinvoimalle.
Ikäluokkien pienenemiseen ja toisen asteen saavutettavuuden turvaamiseen koko maassa on mahdollisuus varautua monella tavalla. Kahta erillistä koulutusmuotoa, eli lukiota ja ammatillista koulutusta ei ole tulevaisuudessa varaa, eikä järkevää ylläpitää erikseen. Joillain paikkakunnilla lukiota ja ammatillista koulutusta onkin jo yhdistetty kuntayhtymien kautta. Näistä kokemuksista on hyvä ottaa oppia.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Olisiko katsottava toisen asteen koulutusjärjestelmää kokonaisuutena ja tuoda lukiot sekä ammatilliset oppilaitokset yhteisille kampuksille, jolloin voisimme varmistaa yleissivistävien aineiden pätevät opettajat ja pätevät erityisopettajat koko ikäluokalle?
Onko opetusministeriössä pidemmän aikavälin suunnitelmaa, jolla yhdistetään pienenevät ikäluokat, koulutustason nosto ja mahdolliset seuraavan eduskuntakauden taloudelliset sopeutukset romuttamatta toisen asteen koulutusverkkoa?
Helsingissä 1.6.2026
Pia Lohikoski [vas]