Jonot ovat pitkiä ja psykoterapiapalvelut ovat ruuhkautuneet. Kela-korvauksen piiriin kuuluvia terapeutteja ei tunnu löytyvän tarpeeksi.
Vasemmistoliiton kansanedustajat Sarkkinen, Kyllönen ja Hänninen jättivät keskiviikkona hallitukselle kirjallisen kysymyksen koskien psykoterapiapalveluiden saavutettavuuden parantamista.
– On todellinen ongelma, että terapiaa tarvitsevat ja siihen oikeutetut henkilöt eivät pääse terapiaan. Yhtenä esteenä on pula koulutetuista, Kelan hyväksymistä psykoterapeuteista, toteaa Merja Kyllönen.
– On tiedossa, että psykoterapeuttikoulutuksen kallis hinta aiheuttaa psykoterapeuttipulaa mutta myös nykyinen sääntely käytännössä estää joitain koulutuksen saaneita terapeutteja tarjoamasta palveluita, Kyllönen jatkaa.
Kelan myöntämää kuntoutuspsykoterapiaa saa noin 50 000 suomalaista. Kelan tukemaa terapiaa voi antaa vain terapeutti, jonka koulutuksen Valvira on hyväksynyt ja terapeutilla tulee olla koulutus siihen psykoterapiamuotoon, jota hän asiakkaalle antaa.
– Meillä on Suomessa valmiita psykoterapeutteja sekä eri suuntauksia edustavia terapeutteja, joihin ei kuitenkaan saa Kelan myöntämää tukea. Tuntuu erikoiselta, että meillä on Suomessa terapeutteja, joiden osaaminen jää järjestelmän ulkopuolelle, vaikka tarve terapeuteista on kova, ihmettelee Katja Hänninen.
– Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian lisäksi myös muualla palvelujärjestelmässä kärsitään monin paikoin pulaa mielenterveysosaajista. On selvää, että Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen suunnitelman mielenterveysalan koulutuksen kehittämiseksi ja ammattilaisten saatavuuden turvaamiseksi, Hanna Sarkkinen lisää.
Edustajien mukaan mielenterveyspalveluiden saatavuutta voitaisiin parantaa myös palveluita kehittämällä. Yksi ratkaisu olisi tarjota Kelan tukemaa lyhytterapiaa nykyisen pitkän terapiajakson lisäksi sekä matalan kynnyksen psykososiaalisen tuen ja lyhytterapioiden vieminen perusterveydenhuoltoon. Tämä tarjoaisi mahdollisuuden matalamman kynnyksen ja oikea-aikaisen terapiajakson nykyistä huomattavasti laajemmalle joukolle.
– Nykyinen järjestelmä, jossa terapian saaminen viivästyy tai jopa estyy tuottaa inhimillistä kärsimystä ja tulee kalliiksi. On turvattava se, että jokainen saa apua, kun sitä tarvitsee, toteaa Sarkkinen.
– On käännettävä kaikki kivet, jotta riittävät mielenterveyspalvelut voidaan tarjota sitä tarvitseville, Hänninen päättää.
Lisätiedot:
Hanna Sarkkinen, 09 432 3148
Merja Kyllönen, 09 4323091
Katja Hänninen, 09 432 3132
—
Kirjallinen kysymys
Psykoterapeuttien saatavuuden parantamisesta
Eduskunnan puhemiehelle
Kelan myöntämää kuntoutuspsykoterapiaa saa noin 50 000 suomalaista. Kela tukee kuntoutuspsykoterapiaa, jonka tavoitteena on edistää kuntoutujan työ- ja opiskelukykyä sekä tukea opintojen edistymistä, työelämässä pysymistä ja työelämään siirtymistä tai sinne palaamista. Kelan psykoterapiaa voi antaa vain terapeutti, jonka koulutuksen Valvira on hyväksynyt ja terapeutilla tulee olla koulutus siihen psykoterapiamuotoon, jota hän asiakkaalle antaa.
Kelan mukaan vuonna 2020 on ollut nähtävissä nousua uusien terapiapäätösten määrissä. Edelleen monet terapiaa tarvitsevista ja siihen oikeutetuista eivät sitä saa. Suurena esteenä terapian saamiselle on pula koulutetuista, Kelan hyväksymistä psykoterapeuteista. Samaan aikaan on nähtävissä, että pitkittyvä korona-aika tulee todennäköisesti kasvattamaan terapian tarvetta.
Tarpeen mukaisen terapian saamisen estyminen tai viivästyminen tulee kalliiksi ja tuottaa inhimillistä kärsimystä. Eduskuntaan onkin tullut kaksi terapiaan liittyvää kansalaisaloitetta. Suuren, puoluerajat ylittävän kannatuksen saanut terapiatakuualoite, sekä uudempi aloite, joka tavoittelee psykoterapeuttikoulutuksen muuttamista maksuttomaksi koulutukseen valituille opiskelijoille.
Psykoterapeuttikoulutuksen kallis hinta aiheuttaa osaltaan psykoterapeuttipulaa. Akuuttiin psykoterapeuttipulaan on korkea aika kiinnittää nyt erityistä huomiota, kun terapeutteja eläköityy tällä hetkellä enemmän kuin uusia koulutetaan.
Lisäksi nykysääntely on jättänyt joitain koulutettuja terapeuttiryhmiä Kela-korvauksen ulkopuolelle. Esimerkkinä tästä on noin 300 Helsingin Psykoterapiainstituutista valmistuneen terapeutin joukko. He voivat antaa terapiapalveluita asiakkaille, mutta eivät kuitenkaan ole Valviran tai Kelan hyväksymiä, eivätkä siten myöskään valvonnan piirissä. Kelan tukea ei näille terapeuteille voi saada, mikä johtaa asiakassuhteen katkeamiseen, jos asiakas saa Kelan myönteisen terapiapäätöksen. Kolmensadan koulutetun ammattilaisen jättäminen Kelan korvaamien psykoterapioiden ulkopuolelle heikentää ihmisten tosiasiallisia mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa terapiaa.
Myöskään uusien terapiasuuntausten on vaikea päästä kentälle, sillä Valviran terapeuttikoulutuksen hyväksyvä asiantuntijaelin koostuu jo vallalla olevien psykoterapiasuuntausten edustajista, eikä se ole hyväksynyt uusia suuntauksia, vaikka Kilpailu- ja kuluttajavirasto on antanut ohjaavia kannanottoja.
On tärkeää, että Valvira valvoo psykoterapiaa antavien ammattitaitoa ja siten varmistaa potilasturvallisuutta. Kuitenkin ammattipätevyyden tunnustamista ja ammattinimikkeen hyväksymistä koskevia epäkohtia korjaamalla ja Kelan tuen ulottamisella uusiin pätevästi koulutettuihin terapeuttiryhmiin voitaisiin saada heti lisää uusia, koulutettuja psykoterapeutteja.
Valvira voisi heti antaa psykoterapeuttinimikkeen käyttöoikeuden monille terapeuteille. Esimerkiksi psykodraamaohjaajien, taideterapeuttien, tanssi- ja liiketerapeuttien, hypno-suggestioterapeuttien, NLP-psykoterapeuttien koulutukset vastaavat psykoterapeutin tietoa ja taitoja. Myös yliopistot voisivat ottaa rohkeasti uusia viitekehyksiä psykoterapian koulutusohjelmiin.
Terapiassa kaikkein tärkeintä on asiakkaan ja terapeutin suhde, ei suuntaus. Tämä on kansainvälisissäkin tutkimuksissa tullut toistuvasti esiin.
Lisäksi tulee arvioida mahdollisuutta järjestää Kelan korvaamaa lyhytterapiaa rinnakkaisena vaihtoehtona nykyiselle mallille. Nyt Kela myöntää kuntoutuspsykoterapian vuosi kerrallaan yhteensä kolmelle vuodelle. Kaikki eivät kuitenkaan tarvitse pitkää terapiaa. Lyhytterapia on myös tutkittu ja hyväksyi havaittu terapiamuoto.
Myös lyhytterapeutteja tarvitaan lisää ja lyhytterapiakoulutuksia on syytä lisätä. Kuitenkin jo nyt Suomesta löytyy koulutettuja lyhytterapiaosaajia, joilla ei ole psykoterapeuttinimikkeeseen tarvittavaa opintomäärää, mutta jotka voitaisiin ottaa mukaan terapiatarjontaan nimike- ja koulutusvaatimuksia sekä palveluvalikoimaa uudistamalla. Tämä tarjoaisi mahdollisuuden matalamman kynnyksen, oikea-aikaisen ja lyhyemmän terapiajakson nykyistä huomattavasti laajemmalle joukolle.
Kelan kuntoutuspsykoterapioiden lisäksi matalan kynnyksen psykososiaalista keskusteluapua ja psykoterapeuttisia palveluita tulee jatkossa olla nykyistä enemmän tarjolla myös julkisessa terveydenhuollossa. Hallituksen tavoitteena on viedä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita entistä enemmän myös perusterveydenhuoltoon osana perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamista. Tavoitteen saavuttamiseksi perusterveydenhuoltoon tarvitaan lisää ammattilaisia, jotka voivat tarjota psykososiaalista tukea ja lyhytterapioita.
Näiden tarpeiden lisäksi, myös erikoissairaanhoidossa ja muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä sivistyspalveluissa kärsitään monin paikoin pulaa mielenterveysosaajista. Pulaa on psykoterapeuttien lisäksi esimerkiksi psykologeista ja psykiatreista.
Tätä taustaa vasten vaikuttaa ilmeiseltä, että Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen, sosiaali- ja terveysministeriön sekä sivistys- ja kulttuuriministeriön yhdessä laatiman, suunnitelman mielenterveysalan koulutuksen kehittämiseksi ja ammattilaisten saatavuuden turvaamiseksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo edistää koulutettujen terapeuttien saamista kelan tuen piiriin, jotta psykoterapian saatavuus Suomessa paranisi?
Aikooko hallitus laatia kokonaisvaltaisen suunnitelman mielenterveysalan koulutuksen kehittämiseksi ja alan osaajien saatavuuden varmistamiseksi?
Helsingissä 24.3.2021