Sähkön hinnan nousu näkyy meidän jokaisen arjessa. Moni kantaa huolta siitä, miten pärjätä sähkölaskujen kanssa tulevan talven aikana. Samaan aikaan olemme saaneet lukea siitä, kuinka monet niistä samoista isoista energiayhtiöistä, jotka käärivät suuria voittoja sähkön korkealla hinnalla, joutuvat nyt hakemaan hätärahoitusta pystyäkseen maksamaan johdannaismarkkinoilla vaadittavia vakuuksia.
Mistä tästä kaikessa on kyse ja mitä pitäisi tehdä?
On tärkeää aloittaa kertaamalla, mistä sähkön kallistuminen johtuu. Sähkön hintaa markkinoilla nostaa maakaasun hinta, joka on moninkertaistunut viime vuodesta. Verrattuna vuoden takaiseen maakaasu maksaa Euroopassa tänään noin neljää kertaa enemmän, vaikka viime- ja toissaviikon hintahuipusta onkin tultu alaspäin. Suhteessa normaalitasoon hinnat ovat olleet jopa yli kymmenkertaisia. Lyhytaikaiset hintavaihtelut ovat markkinoilla hyvin suuria. Maakaasun hinta on korkealla siksi, että siitä on pulaa. Monissa Euroopan isoissa jäsenmaissa kaasu on keskeinen kiinteistöjen lämmityksessä ja ruuanlaitossa. Eurooppa on jo pitkään ollut riippuvainen Venäjältä tuodusta maakaasusta, ja tämä riippuvuus on nyt altistanut meidät Putinin painostukselle. Sodan seurauksena kaasutoimitukset ovat vähentyneet, ja viime viikon perjantaina Venäjä ilmoitti ottavansa Nord Stream 1 -kaasuputken pois käytöstä. Putin kääntää toisin sanoen kaasuhanan kokonaan kiinni. Sähkön hintaan vaikuttaa myös kuluneen kesän kuivuus, joka on vähentänyt vesivoiman tuotantoa, sekä ydinvoiman tuotannolliset ongelmat Ranskassa.
Tämän seuraukset näkyvät kuluttajien kukkaroissa dramaattisella tavalla ja juuri sitä Putin toimillaan hakee. On ymmärrettävää, että ihmiset ovat kallistuvista laskuistaan äärimmäisen huolissaan. Siksi on aivan keskeistä, että hallitus on valmis tukemaan suomalaisia tulevan talven yli.
Tilanne vaikuttaa myös energiayrityksiin, mutta eri tavoin. Yritykset, jotka tuottavat itse sähköä muulla kuin maakaasulla, hyötyvät sähkön hinnan noususta suuresti. Heillä tuotantokustannukset eivät ole merkittävästi kasvaneet, mutta sähkön hinta ja siten yritysten saama voitto on. Sen sijaan yritykset, jotka eivät itse tuota sähköä, vaan ostavat sen toiselta tuottajalta ja myyvät sitten eteenpäin, voivat olla pulassa. Asiakkaiden määräaikaiset sopimukset on ehkä tehty halvempaan hintaan kuin millä yritys nyt voi ostaa sähköä. Tämän vuoksi on myös nähty sähköä myyvien yritysten konkursseja.
Viime aikoina on Fortumin ongelmien ja hallituksen viikonloppuna ilmoittaman hätärahoituskokonaisuuden takia myös noussut esille johdannaismarkkinat. Tällöin viitataan käytännössä yhteispohjoismaiseen sähköpörssiin, jossa käydään kauppaa sähköfutuureilla. Niiden avulla yritykset pyrkivät suojautumaan sähkön hintavaihteluiden aiheuttamalta epävarmuudelta ja ongelmilta. Tämä helpottaa esimerkiksi kiinteähintaisten sopimusten myymistä kuluttajille ja lisää ennakoitavuutta. Sähkön tuottajat ja ostajat käyvät kauppaa futuureilla sopiakseen hinnasta tuleville sähkötoimituksille. Pörssiin pitää tallentaa käteisvakuus siltä varalta, että sähköntuottaja ei pystyisikään tuottamaan lupaamaansa sähköä, jolloin ostaja voisi vakuusrahan avulla hankkia vastaavan määrän toisaalta. Vakuuden suuruus määrittyy sovitun kauppahinnan ja sähkön kulloisenkin markkinahinnan erotuksen kautta. Kun sähköä tulee sovitusti, palautuvat käteisvakuudet myyjälle.
Sähkön kallistuminen on aiheuttanut sellaisen hinnannousun johdannaispörssissä, että sähköntuottajat ovat ongelmissa heiltä edellytettyjen vakuuksien kanssa. Monet yritykset ovat lopettaneet kaupankäynnin pörssissä kokonaan ja siirtyneet erilaisiin kahdenvälisiin järjestelyihin sähkön tuottajien ja ostajien välillä. Kaupankäynnin vähentyminen pörssissä nostaa futuurien hintaa entuudestaan ja altistaa pörssikaupan hintamanipulaatiolle. Yritysten kahdenvälisiin järjestelyihin sisältyy lisäksi merkittäviä riskejä, kun läpinäkyvyyttä ja sääntelyä ei ole samalla tavoin kuin virallisilla kauppapaikoilla.
Iso osa johdannaismarkkinoiden sääntelystä, mukaan lukien vakuusvaatimukset, on otettu käyttöön finanssikriisin jälkeen, ja sen tarkoituksena on vakauttaa markkinoita ja ehkäistä kriisejä. Tämän hetkisessä poikkeustilanteessa kuitenkin vakaat ja voittoa tuottavat yrityksetkin voivat ajautua akuuttiin kassakriisiin vakuusmaksujen noustua pilviin. Yritys, joka ei selviäisi maksuistaan, julistettaisiin maksukyvyttömäksi ja se kaatuisi.
Tässä kriisissä siis kietoutuu yhteen Venäjän sota Ukrainassa, energiamarkkinat ja sellaisen perushyödykkeen kuin sähkön finansoituminen.
Mitä sitten pitäisi tehdä?
1. Kuluttajia pitää tukea
Tavalliset ihmiset eivät ole syypäitä Putinin käynnistämään sotaan Ukrainassa eikä yhdenkään ihmisen pidä joutua ulosottoon Putinin takia. Siksi hallitusten ympäri Eurooppaa pitää antaa kansalaisille nyt taloudellista tukea, jolla selvitä talven yli. Hallitus on Suomessa päättänyt kolmesta eri toimenpiteestä ihmisten tukemiseksi. Ensimmäinen on sähkön arvonlisäveron laskeminen 24 prosentista 10 prosenttiin joulukuun alusta huhtikuun loppuun. Toinen on verotuksessa tehtävä vähennys, jonka yksityiskohdat tarkentuvat vielä jatkovalmistelussa. Kolmas, vasemmistolle erityisen tärkeä tuki, on suora taloudellinen tuki kaikille niille kotitalouksille, jotka eivät voi verovähennystä täysimääräisesti hyödyntää. Mahdollisuus tähän tukeen ei ole kytköksissä siihen, saako muuta sosiaaliturvaa. Tämänkin tuen tarkemmat yksityiskohdat selviävät pian jatkovalmistelussa.
2. Ylisuuriin voittoihin pitää puuttua
Ei ole oikein, että samaan aikaan kun ihmiset kamppailevat moninkertaistuneiden sähkölaskujen kanssa, tekevät monet energiaa itse tuottavat yhtiöt erittäin suuria voittoja. Verottamalla näitä ansiottomia voittoja niin kutsutulla windfall-verolla on mahdollista kerätä varoja kansalaisten tukemiseksi sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Vasemmistoliitto ajoi windfall-veron käyttöönottoa viime viikon budjettiriihessä, mutta emme saaneet tukea kaikilta hallitusryhmiltä. Lisäksi valtiovarainministeriö oli skeptinen siitä, ehtiikö veron ottaa käyttöön tällä hallituskaudella. Saimme kuitenkin neuvoteltua päätöksen windfall-veron valmistelun aloittamisesta, ja aiomme jatkaa työtä sen käyttöönoton puolesta. Tuoreiden tietojen mukaan EU-komissio aikoo esittää windfall-veron tyyppisen järjestelyn käyttöönottoa myös Euroopan laajuisesti.
3. Sähkön hintaan pitää puuttua puuttumalla sähkömarkkinoiden rakenteeseen
Ei ole kestävää, että valtiot pelkästään tukevat kansalaisia ja yrityksiä valtavilla summilla sähkön hinnan kompensoimiseksi, vaan myös ongelman juurisyyhyihin pitää vaikuttaa. Kaikista tärkein ja akuutein toimenpide on erottaa venäläinen maakaasu muusta energiasta ja asettaa venäläiselle maakaasulle hintakatto. Tällöin maakaasun vaikutus sähkön hintaan saadaan eristettyä ja Putinin painostus estettyä. Kannatamme myös sähkön yleisen hintakaton laskemista EU-tasolla.
4. Finanssikriisiä pitää välttää
On täysin nurinkurista, että isot, voittoa tekevät ja itse sähköä tuottavat firmat ovat nyt yhtäkkiä riskissä ajautua akuuttiin kassakriisiin johdannaismarkkinoiden vakuusvaatimusten takia. On perusteltua järjestää lainamahdollisuuksia viimekäteisenä vaihtoehtona valtion toimesta varsinkin suurten ja sähköntuotannon kannalta olennaisten energiayhtiöiden kaatumisen välttämiseksi, mutta yhtä järkevää on asettaa näillä lainoille hyvin tiukat ehdot. Markkinataloudessa yritysten on tietenkin lähtökohtaisesti kannettava itse vastuu omasta toiminnastaan ja hankittava rahoitus markkinoilta.
5. Kestävää siirtymää pitää vauhdittaa ja energiaa säästää fiksusti
Jos tästä kaikesta on jotain opittavaa, niin se, että kestävään siirtymään kannattaa panostaa. Reilun vihreän siirtymän avulla Eurooppa voi luopua riippuvuudestaan Putinin fossiilienergiaan. Tarvitaan lisää panostuksia muun muassa uusiutuvaan energiaan, energian varastointiin, energiaremontteihin, raiteisiin ja teollisuuden päästövähennyksiin.
Tulevan talven kannalta olennaista on myös energiankulutus. Julkisen vallan ja suurten organisaatioiden on pyrittävä lisäämään energiatehokuutta kaikin käytettävissä olevin keinoin samalla antaen kotitalouksille tietoa siitä, kuinka omaa laskuaan voi pienentää käyttämällä vähemmän sähköä kulutuspiikkien aikana. Vihreä siirtymä on ainoa pysyvä ratkaisu.