Said Ahmed vaatii sisäministeriltä keinoja, joilla voidaan varmistaa, ettei Suomi käännytä turvapaikanhakijoita ilman hakemuksen asiaankuuluvaa käsittelyä. Hän korostaa, että jokaisen käännyttämisen täytäntöönpanoon osallistuvan viranomaisen on aina oltava tietoinen turvapaikkamenettelyyn liittyvästä lainsäädännöstä ja ohjeistuksista.
– Haluan kirjallisella kysymykselläni muistuttaa, ettei käännyttämisprosessissa ole varaa virheisiin. Kyse on elämästä ja kuolemasta. Viimeaikaisessa tapauksessa henkilö on lainvastaisesti käännytetty Suomesta Irakiin, jossa häntä on voinut kohdata hengenvaara. Suomi ei voi toimia näin, Said Ahmed sanoo.
Said Ahmed viittaa kysymyksessään poliisin hiljattain saamaan virkarikostuomioon. Poliisi käännytti turvapaikanhakijan varmistamatta käännytyksen keskeytyksen tarpeellisuutta Maahanmuuttovirastolta. Päivää ennen pakkopalautustaan Irakiin henkilö oli tehnyt uuden turvapaikkahakemuksen. Ulkomaalaislain ja Poliisihallituksen ohjeiden mukaan hakemus olisi tullut toimittaa Maahanmuuttoviraston arvioitavaksi ja keskeyttää käännyttämisen toimeenpano siksi aikaa. Oikeus arvioi poliisin syyllistyneen tapauksessa tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen.
– Oikeus turvapaikkaan on ihmisoikeus. Vain käsittelemällä jokaisen turvapaikanhakijan hakemuksen asianmukaisesti ja yksilöllisesti voimme varmistaa ihmisoikeuksien toteutumisen. Ketään ei saa koskaan palauttaa kuoleman, kidutuksen tai muun epäinhimillisen kohtelun vaaraan, Said Ahmed sanoo.
Suldaan Said Ahmedin kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:
Kirjallinen kysymys maastapoistamisten laillisuuden varmistamisesta
Eduskunnan puhemiehelle
Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi 7.2.2022 virkarikoksesta rikoskomisarion, joka ei vuonna 2018 varmistanut käännytyksen keskeyttämisen tarpeellisuutta Maahanmuuttovirastolta. Päivää ennen pakkopalautustaan Irakiin henkilö oli tehnyt uuden turvapaikkahakemuksen.
Syytteen poliisi vastaan nosti Oikeuskanslerinvirasto turvapaikanhakijan avustajan kanneltua asiasta. Tuomittu rikoskomisario kiisti syyllisyytensä ja kertoi keskustelleensa käännytyspäätöksestä Helsingin poliisin kanssa, josta oli todettu, ettei uusi hakemus vaikuta käännytyspäätökseen.
Ulkomaalaislain ja Poliisihallituksen ohjeiden mukaan rikoskomisarion olisi kuitenkin pitänyt varmistaa asia nimenomaan Maahanmuuttovirastolta. Uusi turvapaikkahakemus olisi tullut toimittaa Maahanmuuttoviraston arvioitavaksi ja siten keskeyttää käännyttämisen toimeenpano siksi aikaa. Oikeus vetosi tuomiossaan mm. ulkomaalaislain 116 §:ään, jossa määritellään Maahanmuuttoviraston vastuut. Oikeus arvioi rikoskomisarion syyllistyneen tapauksessa tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen.
Oikeus turvapaikkaan on ihmisoikeus, joka on kirjattu mm. YK:n pakolaissopimuksessa, YK:n ihmisoikeusjulistuksessa sekä EU:n perusoikeuskirjassa. Suomi on sitoutunut näiden täysimääräiseen soveltamiseen. Turvapaikkamenettelyn tulee perustua hakemuksen yksilölliselle käsittelylle, jossa on aina arvioitava ehdoton palautuskielto. Palautuskielto, eli kielto palauttaa ketään, jos vaarana on kidutus tai muu epäinhimillinen kohtelu, on osa ehdotonta kansainvälistä oikeutta. Se seuraa keskeisten ihmisoikeussopimusten kidutuksen ja muun epäinhimillisen kohtelun kielloista ja on lisäksi nimenomaisesti kirjattu mm. perustuslakiin, ulkomaalaislakiin, EU:n perusoikeuskirjaan ja YK:n pakolaissopimukseen. Ehdoton palautuskielto sitoo kaikkia viranomaisia eli myös poliisia, joka viime kädessä vastaa siitä, ettei palautuskiellon vastaista maastapoistamista panna täytäntöön. Sen varmistamiseksi, että ehdottoman palautuskiellon soveltuvuus yksittäisessä tapauksessa tulee arvioiduksi, on turvapaikkamenettelylle määritelty tarkat ohjeistukset.
Kyseisessä tapauksessa käännytetyllä henkilöllä on ollut käännyttämisen toimeenpanon aikana turvapaikkahakemus vireillä. Maahanmuuttovirasto ei ollut vielä ehtinyt käsitellä hakemusta ja siten arvioida ehdottoman palautuskiellon soveltamista kyseisessä tilanteessa. Oikeuden mukaan turvapaikanhakija onkin saattanut joutua hengenvaaraan kotimaassaan.
Tapaus nostaa esiin poliisin puutteellisen osaamisen turvapaikkamenettelyn käytännöistä ja vastuunjaosta. On keskeistä, että toimeenpanevana viranomaisena poliisilla on selkeä käsitys tilanteista, joissa käännyttämiselle on laillinen este. Virheellisestä toiminnasta voi olla seurauksena jopa turvapaikanhakijan kuolema.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Kuinka varmistetaan, että kaikki käännyttämisen täytäntöönpanoon osallistuvat viranomaiset ovat varmasti tietoisia turvapaikkamenettelyyn liittyvästä lainsäädännöstä ja ohjeistuksista eikä Suomi koskaan käännytä turvapaikanhakijoita ilman hakemuksen asiaankuuluvaa käsittelyä?
Helsingissä 21.2.2022