Said Ahmed näki vastalauseen jättämisen tarpeellisena, koska mietintö ei vastannut hänen näkemystään nykyisen päihdepolitiikan onnistumisesta. Kansalaisaloitteen jättäjät sekä monet valiokunnan kuulemat asiantuntijat olivat sitä mieltä, että nykyinen huumausainepolitiikka ei ole onnistunut tavoitteessaan haittojen vähentämiseksi. Yli 55 000 suomalaista kansalaisaloitteen allekirjoittajaa vaati, että kannabiksen käytöstä ja hallussapidosta ei enää rangaistaisi.
Huumausaineiden käyttö on lisääntynyt viime vuosina rangaistuksista huolimatta. Myös haitat ovat lisääntyneet.
– Nykyinen huumausainepolitiikka stigmatisoi huumeiden käyttäjiä, aiheuttaa syrjäytymistä sekä eriasteisia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja ja heikentää hoitoon pääsyä.
– Lakivaliokunta kuuli käsittelyssään monia asiantuntijoita, joiden mukaan meidän pitäisi keskittyä päihdepolitiikassamme ennaltaehkäiseviin toimiin ja varhaiseen puuttumiseen. Huumeiden käyttöön tulisi puuttua ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin, rankaisemisen sijaan. Mielestäni meidän tulisi kuulla heitä. Nykyiseen järjestelmään liittyy selviä ongelmia, Said Ahmed toteaa.
Vastalauseen mukaan asiantuntijakuulemisissa ehdotettiin rangaistuksista luopumisen vaikutusten selvittämistä.
– Olen samaa mieltä asiantuntijoiden kanssa – päihdepolitiikan arvioimiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan enemmän tietopohjaa. Meidän tulee ymmärtää syvällisemmin mikä toimii ja mikä ei.
Vastalauseessa esitettiin, että oikeusministeriö asettaa laajapohjaisen työryhmän laatimaan kokonaisarvioinnin huumausainepolitiikan kehittämisestä ja tarkastelemaan huumausaineiden käytön rangaistavuuden poistamisen vaikutuksia laaja-alaisesti.
– Suomalaisen päihdepolitiikan tulee perustua haittojen vähentämiseen, ei rankaisemiseen. Meidän tulee tavoitella yhteiskuntaa, joissa ketään ei stigmatisoida ja asioista uskalletaan puhua, jotta niitä voidaan kehittää. Tarvitsemme päihdepoliittisia ratkaisuja, jotka vievät meitä yhdessä eteenpäin eikä ketään jätetä ulkopuolelle.
Vastalauseen voi lukea kokonaisuudessaan alta.
Vastalause
Perustelut
Yhdymme valiokunnan päätökseen hylätä esitys, mutta vastalauseessa esitetyillä perusteilla jätämme mietintöön lausumaehdotuksen.
Suomen huumausainepolitiikka on jo 50 vuoden ajan ollut rangaistavuuteen perustuvaa. Rangaistavuudesta huolimatta huumausaineiden käyttäjien määrä on noussut viime vuosina huomattavasti. Tätä myötä myös huumausaineista aiheutuvat terveydelliset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset haitat ovat lisääntyneet. Nykyinen huumepolitiikka ei ole onnistunut tavoitteessaan haittojen vähentämiseksi. Rangaistavuuteen perustuva huumausainepolitiikka stigmatisoi huumeiden käyttäjiä, aiheuttaa syrjäytymistä sekä eriasteisia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja ja heikentää hoitoon pääsyä.
Useat valiokunnan kuulemat asiantuntijat toivat esiin rangaistavuuden vaikutuksia ja rangaistavuuden poiston puolesta puhuvia seikkoja. Asiantuntijat peräänkuuluttivat lausunnoissaan vahvempaa sosiaali- ja terveyspoliittista otetta huumepolitiikkaan, koska rangaistukset toimivat huonosti käytön ja sen haittojen ehkäisemisessä. Käytön rangaistavuuden poistaminen ei estäisi puuttumasta käyttöön muilla tavoin. YK:n piirissä näkemykset huumeiden käyttäjien kohtelun suhteen ovat muuttuneet. Rangaistusten korostamisen tilalle on tullut haittojen vähentämisen periaate. Tällaista lähestymistapaa voidaan pitää ihmisoikeusperustaisena.
Asiantuntijoiden mukaan Suomeen huumausainepolitiikassa tarvitaan kokonaisvaltaisempaa tarkastelua ja punnitumpaa näkemystä ja on olennaista, että huumeiden käytön sääntely perustuu tutkimustietoon. Suomessa olisi Norjan tavoin toteutettava laaja selvitystyö, jonka pohjalta voitaisiin toteuttaa kansalliset lainsäädäntöratkaisut.
Yhdymme valiokunnassa kuultujen asiantuntijoiden näkemykseen, että Suomen päihdepolitiikkaa tulisi tarkastella, arvioida ja kehittää kokonaisuutena kaikkien päihteiden ja niitä koskevien haittojen osalta rikostorjunnan eri näkökulmat huomioon ottaen. Suomalaisen päihdepolitiikan tulisi rangaistusten sijaan painottua ehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen. Huumeiden käyttöön tulisi puuttua ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin. Pidämme tarpeellisena selvittää keinoja, joilla huumausaineiden aiheuttamia haittoja voidaan tehokkaasti vähentää, käyttäjien hoitoon hakeutumisen kynnystä madaltaa sekä laittoman kaupan toimintaedellytyksiä kaventaa.
Kansalaisaloite on tarpeellinen aloite yhteiskunnallisen keskustelun avaukseksi Suomen päihde- ja huumausainepolitiikan suunnasta, vaikka aloitetta ei sellaisenaan voi pitää toteuttamiskelpoisena. Päihdepolitiikka on laajempi yhteiskunnallinen, kriminaalipoliittinen ja sosiaali- ja terveyspoliittinen kysymys, joka vaatisi laaja-alaisen kokonaisselvityksen.
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään yksi lausuma (Vastalauseen lausumaehdotus).
Vastalauseen lausumaehdotus
Eduskunta edellyttää, että oikeusministeriö asettaa laajapohjaisen työryhmän laatimaan kokonaisarvioinnin huumausainepolitiikan kehittämisestä ja tarkastelemaan myös huumausaineiden käytön rangaistavuuden poistamisen vaikutuksia laaja-alaisesti.
Helsingissä 28.4.2022
Saara Hyrkkö vihr
Mirka Soinikoski vihr
Suldaan Said Ahmed vas