Sa­ra­mo: Ke­hys­rii­hes­sä luo­ta­va edel­ly­tyk­set toi­pu­mi­sel­le – pa­nos­tuk­set hy­vin­voin­tiin ja osaa­mi­seen vält­tä­mät­tö­miä

Suomessa toipuminen talouskriiseistä on ollut perinteisesti hidasta. Esimerkiksi finanssikriisiä seurasivat kitukasvuiset vuodet samalla kun Ruotsin talous kasvoi jo kovaa vauhtia.

Asiantuntija-arvioiden mukaan koronakriisi voi jäädä vaikutuksiltaan väliaikaiseksi talouden shokiksi, mutta se edellyttää, että taloudenpidossa ei tehdä hätäileviä, lyhytnäköisiä virheitä. Kasvun edellytyksiä ei saa tuhota hätäilevillä sopeutustoimilla. Kriisin jälkeen poliitikoilla on oltava viisautta ja malttia vauhdittaa talouden ja työllisyyden toipuminen käyntiin, jotta onnistumme välttämään laman sekä finanssikriisin jälkeen koetut hukatun kasvun vuodet. 

Huhtikuun kehysriihessä luodaan merkittävä osa Suomen toipumisen suuntaviivoista. Vasemmistoliiton lähtökohtana riihessä on, että nopealle toipumiselle on luotava edellytykset jatkamalla panostuksia suomalaisten hyvinvointiin ja koulutukseen. Hallitus on asettanut tavoitteeksi Suomen velkasuhteen vakiintumisen vuoteen 2030-mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on täysin keskeistä, että orastavalta kasvulta ei leikata edellytyksiä liian varhaisilla sopeutustoimilla. Koulutukseen panostaminen on myös  kauaskantoisimpia tulevaisuuden taloudellisiin edellytyksiin vaikuttavia seikkoja.

”Tässä tilanteessa suurin mörkö talouden pitkän ajan kestävyydelle ovat leikkaukset ja liian aikainen sopeutus, eivät harkitut investoinnit toipumisen vauhdittajana.”

Koko maailma on tällä hetkellä talouden näkökulmasta uudenlaisessa tilanteessa. Tuotanto on supistunut väliaikaisesti ja velkaantuminen kasvanut. Ne maat selviävät parhaiten, jotka pääsevät ulos kriisistä kasvu-uralle nopeiten. Tässä tilanteessa lisävelkaantuminen on jaettua todellisuutta käytännössä jokaiselle maalle. 

Suomi on selvinnyt koronakriisistä tähän asti montaa muuta maata paremmin ja velkaantumisen osalta suhteellinen asemamme näyttää jopa paranevan kriisin seurauksena. Tässä tilanteessa suurin mörkö talouden pitkän ajan kestävyydelle ovat leikkaukset ja liian aikainen sopeutus, eivät harkitut investoinnit toipumisen vauhdittajana.

Myös kuntalaisten on tärkeää vaatia päättäjiltään paikallistasolla viisasta taloudenpitoa hätikoityjen päätösten sijaan. Valtio on antanut kunnille merkittävän summan rahaa, jotta paikallistasolla ei jouduttaisi leikkaamaan pahimman kriisin keskellä tai heti sen jälkeen. Koronaa ei pidä hyväksyä myöskään kunnissa tekosyyksi esimerkiksi koulutusleikkauksille.

Koronan aiheuttama oppimisvelka tulee kehysriihessä maksuun

Kriisi on ollut erityisen raskas lapsille ja nuorille. Kevään kehysriihessä linjataan, tehdäänkö Suomessa kaikki voitava kriisin sosiaalisten vaikutusten tasoittamiseksi. Vasemmistoliiton kanta tähän kysymykseen on selvä ja vastuullinen: valtion on toimittava päättäväisesti kriisin vaikutusten minimoimiseksi. Korona ei saa olla tekosyy leikkauksille. Nopea toipuminen kriisistä edellyttää huolenpitoa suomalaisten oppimisesta ja hyvinvoinnista. Nyt tehdään käytännön päätökset sen osalta, päästetäänkö koronan aiheuttama oppimis-, hoiva ja hyvinvointivelka kasaantumaan. 

Suomen talouden pitkän aikavälin kestävyyden näkökulmasta tämä on suurimpia yksittäisiä päätöksiämme. Täällä jopa kahdeksan kymmenestä syntyvästä työpaikasta edellyttää korkeakoulutasoista osaamista. Vaikutukset Suomen pitkän aikavälin talouskehitykselle olisivat valtavat, mikäli kokonaisten ikäluokkien valmius edetä opinnoissaan ja työllistyä jäisi pysyvästi matalammalle tasolle.

”Nyt tarvitaan voimakkaita panostuksia oppimiseen ja hyvinvointiin, ei toivottomuutta ja leikkauksia.”

Etäopetus on selvitysten mukaan aiheuttanut opintojen viivästymistä, mielenterveyden ongelmia ja aukkoja oppimisessa. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opiskelijoista lähes puolet arvioi ammatillisen osaamisensa jääneen koronan takia heikommaksi. Tulevina vuosina oppimisvajeen paikaamiseen tullaan tarvitsemaan vuositasolla noin kahden sadan miljoonan euron panostukset, joiden avulla kouluissa voidaan järjestää täydentävää opetusta, vahvistaa lasten ja nuorten tukea sekä varmistaa, että koronaviruksen jäljet suomalaisessa yhteiskunnassa jäävät niin pieniksi, kuin mahdollista. Tulemme esittämään kehysriihessä laajaa lasten ja nuorten pakettia, jonka avulla oppimista, opintojen etenemistä ja mielenterveyttä voidaan tulevina vuosina tukea.

Monelle koronakriisi on merkinnyt näköalattomuuden ja toivottomuuden lisääntymistä, kun opinnot eivät ole edenneet, työpaikka on kadonnut alta tai turvattomuus on kasvanut. Hallituksen tehtävä on nyt luoda näkymää paremmasta. Meidän viestimme suomalaisille on oltava, että kriisin yli ja sen jälkeensä jättämien laineiden läpi selvitään yhdessä. Tässä tilanteessa tarvitaan voimakkaita panostuksia oppimiseen ja hyvinvointiin, ei toivottomuutta ja leikkauksia. On myös hyväksyttävä, että panostuksia tarvitaan vielä pidemmän aikaa.

Jussi Saramo

Vasemmistoliiton varapuheejohtaja
Opetusministeri