– Mikäli Petteri Orpo onnistuu muodostamaan historiallisen oikeistolaisen porvarihallituksen, palaa Suomi sille leikkauspolitiikan tielle, mistä saimme makua Sipilän hallituksen aikana, Sarkkinen sanoo.
Sarkkinen varoittaa, että porvaripuolueiden haluttomuus puuttua kaikkein rikkaimpien verotukseen ja suuryritysten ennätysvoittoihin johtaa siihen, että sopeutusta tehdään jälleen peruspalveluista ja pienituloisilta leikkaamalla.
– Kokoomus vakuutteli ennen vaaleja, etteivät he leikkaa ihmisten toimeentulosta, sotesta tai koulutuksesta. Tämä oli epärehellistä, sillä kuuden miljardin sopeutusta ei voi tehdä ilman leikkauksia näistä. Asumistuen leikkaus olisi pois pienituloisilta palkansaajilta, joiden toimeentuloa asumistuki usein täydentää.
Julkista taloutta olisi mahdollista sopeuttaa myös oikeudenmukaisella tavalla.
Sarkkisen mukaan vaihtoehtoja kuitenkin on. Julkista taloutta olisi mahdollista sopeuttaa myös oikeudenmukaisella tavalla. Hän ei hyväksy sitä, että tavalliset suomalaiset joutuvat nousevien elinkustannuksien lisäksi maksamaan oikeistopolitiikasta, jossa rikkaat rikastuvat ja muut köyhtyvät.
– Nyt on niiden vuoro maksaa, jotka ovat selvinneet viime vuosien kriiseistä voittajina ja onnistuneet rikastumaan entisestään. Niiden, jotka nostavat perusteettomasti hintoja ja tahkoavat ennätyssuuria voittoja tavallisten kansalaisten kustannuksella.
Suomessa varallisuuserojen kasvu on ollut viime vuosikymmeninä jatkuvaa. Rikkain kymmenesosa suomalaisista omistaa liki puolet kaikesta varallisuudesta ja pienituloisempi puolisko suomalaisista vain viisi prosenttia. Samalla suuryritykset tekevät ennätyksellisen suuria voittoja.
Palkankorotuksia on suitsittu pelottelemalla inflaatiolla, mutta samalla yritykset nostavat voitto-osuuksiaan inflaation varjolla.
– Useat asiantuntijat ovat puhuneet siitä, kuinka suuryritykset pystyvät inflaation varjolla lisäämään voittomarginaalejaan ja nostamaan hintoja entisestään. Tästä käytetään nimitystä ”greedflation” eli ahneusinflaatio, Sarkkinen kertoo.
Sarkkisen mukaan palkankorotuksia on suitsittu pelottelemalla inflaatiokierteellä, mutta siitä ei puhuta, kuinka yritykset nostavat voitto-osuuksiaan inflaation varjolla. Esimerkiksi vähittäiskaupan keskittyminen turvaa jättiketjuille entistä suuremmat voitot ruoan hinnan noustessa. Myös pankit ovat julkistaneet viime aikoina poikkeuksellisen kovia tuloksia.
– Sähköllä rahastaminen on hyvä esimerkki ahneusinflaatiosta käytännössä, Sarkkinen sanoo.
Sarkkinen arvostelee myös niin sanottujen alustayhtiöiden ansaintamallia ja siitä johtuvaa ruokalähettien riistoa. Hän katsoo, että ruokalähettifirmojen työntekijät toimivat tosiasiallisesti työsuhteessa, ja vaatii, että ruokaläheteille annetaan työntekijöiden oikeudet.
– Koko alan ansaintalogiikka perustuu pakkoyrittäjyyteen, jossa kierretään työnantajavelvoitteita ja sysätään yrittäjäriski työntekijälle. Kyse ei ole pelkästään ruokaläheteistä, vaan pakkoyrittäjyys leviää myös esimerkiksi rakennusalalla. On vain ajan kysymys, koska ilmiö leviää muualle.
Sarkkinen uskoo, että vasemmistoa ja työväenliikettä tullaan tulevina vuosina todella tarvitsemaan vastavoimaksi palkansaajia ja pienituloisia kyykyttävälle linjalle.
Hanna Sarkkisen puhe 1.5.2023
Hyvät ystävät ja toverit,
Tänä keväänä puhaltaa kylmä oikeistotuuli, mutta me emme jäädy.
Sillä tänä vappuna me tiedämme, että vasemmistoa ja työväenliikettä tullaan tulevina vuosina todella tarvitsemaan.
Hyvät ystävät,
Voimme olla ylpeitä siitä, mitä vasemmisto on viime vuosina saavuttanut.
Historiallisten kriisien keskellä suomalaista yhteiskuntaa on uudistettu ja lukuisia vasemmiston pitkäaikaisia tavoitteita viety käytäntöön.
Maa ja maailma eivät toki tulleet valmiiksi.
Mutta me kannoimme vastuuta vaikeina aikoina ja meidän on syytä olla siitä ylpeitä.
Hyvät toverit,
Samalla tosiasia on se, että vasemmisto hävisi vaalit ja oikeisto voitti.
Suomeen muodostetaan vaalituloksen pohjalta nyt historiallisen oikeistolaista hallitusta.
Mikäli Petteri Orpo onnistuu muodostamaan porvarihallituksen, palaa Suomi sille leikkauspolitiikan tielle, mistä saimme makua Sipilän hallituksen aikana.
Marinin hallituksen poikkeuksellisesta suosiosta huolimatta
emme saaneet aikaiseksi politiikan pysyvämpää suunnanmuutosta ja meillä on luonnollisesti peiliin katsomisen paikka.
Ei ole syytä lannistua, mutta on tarpeen miettiä,
miten pystymme aiempaa paremmin vastaamaan ihmisten arjen huoliin ja toisaalta
miten saamme lisää uskottavuutta ja ymmärrettävyyttä omalle poliittiselle viestillemme leikkaushimon ja populismin ristipaineessa.
Eduskuntavaalien tunnelmaa varjostivat kansalaisten huoli nousevista elinkustannuksista,
koronakriisin ja työvoimapulan aiheuttamat sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmat
sekä ennusteet valtion pahenevasta velkaantumisesta.
Tiedämme, että kriisien keskellä hallituskaudellamme työllisyys onnistuttiin nostamaan ennätystasolle
Toisin kuin puheet ”holtittomasta velkaantumisesta” antavat ymmärtää,
viime vuonna julkisen talouden alijäämä onnistuttiin painamaan noin 2 miljardiin eli koronakriisiä edeltävälle tasolle.
Tiedämme, että velkaa on otettu pitkälti yksissä tuumin kaikkien eduskuntapuolueiden kesken
ja että ilman onnistunutta elvyttävää finanssipolitiikkaa meidän taloutemme olisi nyt vielä syvemmällä.
Tiedämme, että Suomessa elinkustannukset ovat nousseet muuta Eurooppaa vähemmän ja että hallitus ei ole omilla päätöksillään elinkustannuksia nostanut,
toisin kuin populistit väittävät ja myös Putin haluaa meidän uskovan.
Tiedämme, että meillä oli 2000-luvun ensimmäinen hallitus,
joka teki merkittäviä taloudellisia panostuksia peruspalveluihin ja kuntatalouden vahvistamiseen,
ja ilman näitä korjaavia toimia koronakriisin myötä olisi ajauduttu romahdukseen.
Me tiedämme tämän.
Politiikkaa ei kuitenkaan tehdä yksin tiedolla, vaan usein mielikuvat ja tarinat ratkaisevat.
Usein se voittaa, joka kertoo parhaan tarinan – oli se sitten totta tai ei.
Meidän on syytä pysyä jatkossakin totuudessa,
mutta samalla miettiä, miten saamme viestimme selvemmäksi, kiinnostavammaksi ja paremmin kuuluville.
Hyvät ystävät,
Elämme monien yhtäaikaisten yhteiskuntia haastavien kriisien aikaa.
On syytä miettiä, missä määrin kapitalistinen talousjärjestelmämme on ongelmien taustasyynä,
ja missä määrin se voi tarjota ratkaisuja ongelmiin.
Kapitalismissa kriisi on järjestelmään sisään rakennettu ominaisuus,
joka on seurausta järjestelmän perusominaisuuksista kuten pääomien kasautumisesta ja voitontavoittelun kiihtymisestä.
Suomessakaan tämä ei ole pelkkää teoriaa,
vaan varallisuuserojen kasvu on ollut viime vuosikymmeninä jatkuvaa.
Tällä hetkellä rikkain kymmenesosa suomalaisista omistaa liki puolet kaikesta varallisuudesta ja pienituloisempi puolisko suomalaisista vain viisi prosenttia.
Miksi pääomien ja varallisuuden kasautuminen on sitten haitallista ja mitä se aiheuttaa?
Tällä hetkellä näemme erittäin konkreettisesti sen, kuinka elinkustannukset kasvavat ja vastaavasti palkansaajien ostovoima heikkenee.
Samalla suuryritykset tekevät ennätyksellisen suuria voittoja ja rikkaat rikastuvat.
Inflaation taustalla on tietysti energian hinnan nousu, joka johtuu erityisesti Venäjän hyökkäyssodasta.
Kuitenkin useat asiantuntijat ovat viime aikoina puhuneet siitä, kuinka suuryritykset pystyvät inflaation varjolla lisäämään voittomarginaalejaan ja nostamaan hintoja entisestään.
Tästä käytetään nimitystä ”greedflation” eli ahneusinflaatio.
Ahneusinflaatiota ruokkii taloudellisen tuotannon keskittyminen, joka lisää yritysten hinnoitteluvoimaa. Suomessa erityisesti vähittäiskaupan keskittyminen on iso ongelma joka turvaa jättiketjuille entistä suuremmat voitot ruoan hinnan noustessa.
Pankit ovat julkistaneet viime aikoina poikkeuksellisen kovia tuloksia.
Lainoista kyllä otetaan kovaa korkoa, mutta vastaavia koronnousuja ei ole tallettajille näkynyt.
Vaikka Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut voimakkaasti sähkön hintaan,
ovat myös sähköyhtiöt tehneet valtavia voittoja uudessa tilanteessa.
Juuri sähköllä rahastaminen on hyvä esimerkki ahneusinflaatiosta käytännössä.
Hyvät ystävät,
Kiihtyvän eriarvoisuuden lisäksi pääomien kasautuminen aiheuttaa myös taloudellista epävakautta.
Kun yrityksien tuloksista pienenevä osuus menee työntekijöille, kulutuskysyntä heikkenee ja vastaavasti yksityinen velkaantuminen lisääntyy.
Vaikka puhumme jatkuvasti valtion velkaantumisesta, nimenomaan yksityinen velkaantuminen ja erilaiset sijoitusmarkkinoiden kuplat ovat olleet useimpien talouskriisien laukaiseva tekijä.
Kun elämme maailmassa, jonka resurssit ovat rajallisia, pääomien kasautuminen edellyttää myös jatkuvasti uusia voiton tavoittelun muotoja
ja voiton tavoittelun leviämistä kaikille kuviteltavissa oleville elämänalueille.
Voitaisiin puhua vaikka ”kaiken kaupallistumisesta”.
Suomessakin tiedämme, kuinka luonnollisia monopoleja ja julkisia palveluita on yksityistetty ja perustarpeista on tehty kauppatavaraa.
Kaiken kaupallistuminen uhkaa ulottua myös peruspalveluihin ja erityisesti koronakriisin jäljiltä globaalissa kriisissä olevaan terveydenhuoltoon.
Me emme salli julkisen terveydenhuollon romuttamista ja yksityistämistä.
Ratkaisu terveydenhuollon kriisiin ei ole yksityistäminen, vaan riittävä rahoitus ja järkevä tekeminen sekä työolojen ja työehtojen kehittäminen.
Päinvastoin, teveysjättien roolia palvelujärjestelmässä tulee hillitä.
Vasemmisto esittää, että voitontavoittelu lasten suojelun sijaishuollossa tulee kieltää.
Hyvät ystävät,
Luonto on ihmiselämän ja taloudenkin pohja.
Kuitenkin kapitalismissa luonto ja ympäristö on vain yksi voitontavoittelun väline, riiston kohde.
Elämme globaalissa ekokriisissä, jossa kaiken elämän pohja jo horjuu, kun ekosysteemit ja ilmasto ovat tuhon partaalla.
Luonnonvarojen käytön ja saastuttamisen loputon kasvattaminen ei ole mahdollista rajallisella maapalolla.
Pää tulee vetävän käteen, kun kasvun hakeminen luonnon kustannuksella uhkaa jo ihmiskunnan hyvinvointia ja tulevan talouden pohjaa.
Kapitalismi tuhoaa myös ihmismieltä.
Ihmismieli ei kestä jatkuvasti kiristyvää kilpailua, vertailua ja tehokkuusvaatimuksia.
Kaiken kaupallistuminen ja ylikilpailullinen yhteiskunta tuhoaa myös sosiaalista pääomaa.
Kun etsimme syitä ja ratkaisuja kasvaviin mielenterveysongelmiin,
tulee meidän korjaavien palveluiden parantamisen lisäksi etsiä ongelmien juurisyitä.
Arvon toverit,
Olen nyt arvostellut kapitalismia.
En kuitenkaan ehdota siirtymistä mihinkään suunnitelmatalouteen,
mutta haluan muistuttaa siitä,
kuinka tärkeää on, että julkinen valta sääntelee taloutta ja asettaa rajat ahneudelle.
Kuinka tärkeää on estää varallisuuden kasautumista ja yksityisiä monopoleja.
Kuinka tärkeää on luoda tilaa myös julkiselle palvelutuotannolle ja voittoa tavoittelemattomille talouden järjestäytymismuodoille.
Kuinka tärkeää on varjella maapallon kantokykyä ja ihmisten hyvinvointia lyhytnäköiseltä voitontavoittelulta.
Kilpaillut markkinat voivat tuottaa uusia ratkaisuja ja auttaa meitä tekemään asioita järkevämmin.
Kilpailulogiikan ja voitontavoittelun ei pidä kuitenkaan antaa levitä kaikkialle.
Talouden tulee toimia luonnon asettamissa rajoissa.
Ja meidän on muistettava,
että talous on ihmistä varten, ei toisinpäin.
Hyvät ystävät,
Kun kaikki halutaan kaupallistaa, tulee myös ihmisestä ja työntekijöistä kauppatavaraa.
Kollektiivista sopimista työehdoista halutaan hajauttaa työpaikka- ja yksilötasolle,
pakkoyrittäjyys yleistyy ja äärimmillään puhutaan jopa ihmiskaupan tasoisista väärinkäytöksistä.
Viime aikoina on uutisoitu niin sanottujen alustayhtiöiden ongelmista ja niissä tapahtuvasta ruokalähettien riistosta.
Kyse ei ole vain yksittäistapauksista vaan koko alan ansaintalogiikka on kestämätön ja perustuu pakkoyrittäjyyteen, jossa kierretään työnantajavelvoitteita ja sysätään yrittäjäriski pienituloiselle työntekijälle.
Kyse ei ole pelkästään ruokaläheteistä vaan pakkoyrittäjyys leviää esimerkiksi rakennusalalla.
Ilman uusia toimia on vain ajan kysymys, koska ilmiö leviää kaikille aloille.
Työneuvosto on jo aikoja sitten antanut lausunnon, jonka mukaan ruokalähettifirmojen työntekijät toimivat tosiasiallisesti työsuhteessa.
Mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut, koska lausunnot eivät ole velvoittavia vaan asia voi korjaantua vain pitkien oikeusprosessien kautta.
Me vaadimme, että ruokaläheteille annetaan työntekijöiden oikeudet heti.
Firmojen on noudatettava Työneuvoston lausuntoa ja kannettava vastuunsa tapahtuneista väärinkäytöksistä.
Vaadimme myös, että lainsäädäntöä on muutettava siten, että Työneuvoston lausunnoista tehdään velvoittavia ja välittömästi toimeenpantavia.
Pakkoyrittäjyys on kitkettävä suomalaisesta työelämästä välittömästi ja kokonaan.
Hyvät ystävät,
Työssäkäyvien köyhyys valitettavasti näkyy myös laajemmin suomalaisessa yhteiskunnassa.
Tuoreen selvityksen mukaan yhä useampi duunarityötä tekevä ihminen uhkaa ajautua köyhyyteen.
Köyhyysriskissä on jopa 100 000 työntekijää.
Köyhyysriskin nousu johtuu ensisijaisesti siitä, että palkat eivät ole pysyneet nousseiden elinkustannuksien mukana vaan reaalinen palkkataso on alentunut.
Myös vastantahtoinen osa-aikatyö vaikuttaa palkansaajaköyhyyden taustalla.
Suomalaisessa keskustelussa palkankorotuksia on suitsittu pelottelemalla inflaatiokierteellä,
mutta juuri kukaan ei ole puhunut siitä, kuinka yritykset nostavat voitto-osuuksiaan inflaation varjolla,
eli jo käsittelemästäni ahneusinflaatiosta.
Yksinkertaisin tapa parantaa työntekijöiden ostovoimaa on nostaa palkkoja ja suitsia perusteettomia osa-aikaisuuksia.
Toinen keino vahvistaa ostovoimaa julkista taloutta heikentämättä olisi palauttaa kiky-maksut,
eli palkansivukuluina maksettavia sosiaaliturvamaksuja, takaisin työntekijöiltä työnantajien maksettavaksi.
Olisi vähintäänkin kohtuullista, että työnantajat tulisivat työntekijöitä vastaan nyt
kun Suomen kustannuskilpailukyky on merkittävästi parantunut ja palkat vastaavasti alentuneet.
Vaalien alla jopa perussuomalaiset lupasivat ay-liikkeen kyselyssä tukevansa kiky-maksujen takaisin siirtoa työnantajille.
Kuinka ollakaan, ennakkoäänestyksen jo päätyttyä perussuomalaiset käänsivät takkinsa ja ilmoittivat, että kiky pysyy, eikä maksusiirto käy.
Paljastavia olivat myös perussuomalaisten vastaukset hallitustunnustelija Orpon kysymyksiin.
Sen lisäksi, että perussuomalaiset olivat halukkaita leikkaamaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa, korostui heidän vastauksissaan niin sanottu ”paikallinen sopiminen” ja ”työelämän joustot”.
Arvon perussuomalaiset, puhutaanpa suomea.
Kyse on siitä, että työntekijät saavat joustaa
ja siitä, että palkkoja ja työehtoja halutaan taas heikentää.
Kun Sipilän hallitus runnoi läpi kiky-sopimuksen, jossa pidennettiin palkatta työaikaa ja leikattiin lomarahoja, olivat perussuomalaiset hallituksessa sopimuksen takuumiehinä.
Nyt tavallisia palkansaajia kurittava linja näyttää saavan jatkoa.
Sanotaan myös suoraan se,
että kokoomuksen tavoittelema asumistuen leikkaus olisi poissa pienituloisilta palkansaajilta,
joiden toimeentuloa asumistuki usein täydentää.
Hyvät ystävät,
Ammattiyhdistysliikettä ja poliittista vasemmistoa tarvitaan vastavoimaksi tälle palkansaajia ja pienituloisia kyykyttävälle linjalle.
On hyvä huomata, että palkansaajaköyhyys on kasvanut samalla kun palkansaajien järjestäytymisaste on laskenut.
Olen erittäin huolissani järjestäytymisasteen laskusta.
Eivätkö ihmiset ymmärrä, että työehdot ja oikeudet on neuvotteluilla ja taisteluilla saavutettu,
ja että ne voidaan myös menettää?
Eivätkö ihmiset usko, että joukkovoimalla voidaan asioita parantaa?
Eivätkö ihmiset enää koe solidaarisuutta ja yhteenkuuluvuutta muiden palkansaajien kanssa?
Luulevatko ihmiset, että he voivat yksin neuvotella itselleen paremmat ehdot?
Minä en tiedä syitä järjestäytymisasteen laskun taustalla,
mutta sen minä tiedän,
että järjestäytymisasteen lasku ei johda mihinkään hyvään suomalaisten työntekijöiden kannalta.
Toivon, että tämä kehitys saadaan käännettyä.
Se on mahdollista, mutta työtä se varmasti vaatii.
Hyvät ystävät,
Tällä hetkellä näyttää siltä, että vasemmistoliittoa odottaa oppositio.
Seuraavien vuosien aikana meidän on tehtävä kaikkemme,
jotta oikeistohallitus ei pääse romuttamaan pohjoismaista hyvinvointivaltiota, työntekijöiden oikeuksia ja käynnissä olevaa vihreää siirtymää.
Vihreä siirtymä voi parhaimmillaan tuoda kymmenien miljardien uudet investoinnit ja paljon työpaikkoja Suomeen. Ja erityisesti Pohjois-Suomeen.
Kokoomus vakuutteli ennen vaaleja, ettei heidän ajamansa talouslinja ole pois ihmisten toimeentulosta tai palveluista.
He lupasivat, etteivät halua leikata ihmisten toimeentulosta, sotesta tai koulutuksesta.
Tämä oli epärehellistä, sillä kuuden miljardin sopeutusta ei voi tehdä ilman leikkauksia näihin kohteisiin.
Mikäli Orpo onnistuu muodostamaan oikeistohallituksen,
hän löytää lupauksensa joka ikinen päivä edestään.
Samalla tiedämme jo etukäteen, mitä oikeistohallitus aikoo vastata kohtaamansa kritiikkiin.
He tulevat väittämään, että velkaantumisen takia on ”välttämätöntä” leikata peruspalveluista.
He tulevat väittämään, että leikkauspolitiikalle ei ole vaihtoehtoa ja syyttämään edellistä hallitusta siitä, että nyt leikataan.
Hyvät ystävät,
Vaihtoehtoja kuitenkin on ja julkista taloutta on mahdollista sopeuttaa oikeudenmukaisella tavalla.
Myös me olemme valmiita oikeudenmukaisiin ja toimiviin sopeutuksiin.
Aivan aluksi on tunnistettava se, mistä julkisen talouden alijäämän ennustettu kasvu tulevina vuosina johtuu.
Taustalla vaikuttaa väestökehitys.
Lisäksi kyse on isolta osin verotuottojen vähentymisestä,
kun verotuksen painopistettä on siirretty haitta- ja kulutusveroihin.
Suomessa on koko 2000-luvun ajan tehty rikkaita suosivaa veropolitiikkaa ja rikkaiden sekä suuryrityksien verotusta on laskettu pysyvästi useilla miljardeilla.
Julkisen talouden kestävyysvaje selittyy paljolti näillä rikkaita suosineilla päätöksillä,
mutta nyt oikeisto haluaa sysätä laskun jälleen työntekijöille ja pienituloisille suomalaisille.
Porvaripuolueiden haluttomuus puuttua kaikkein rikkaimpien suomalaisten verotuksen porsaanreikiin ja ennätysvoittoja tekevien suuryrityksien verotukseen johtaa siihen, että sopeutusta yritetään tehdä jälleen peruspalveluista leikkaamalla.
Hyvät toverit,
Me emme hyväksy sitä, että tavalliset suomalaiset joutuvat nousevien elinkustannuksien lisäksi maksamaan oikeistopolitiikasta, jossa rikkaat rikastuvat ja muut köyhtyvät.
Me emme hyväksy sitä, että kaikkein rikkaimmat suomalaiset maksavat edelleen suhteellisesti vähemmän veroja kuin keskituloiset.
Meidän mielestämme nyt on niiden vuoro maksaa, jotka ovat selvinneet viime vuosien kriiseistä voittajina ja onnistuneet rikastumaan entisestään.
Nyt on niiden vuoro maksaa, jotka nostavat perusteettomasti hintoja ja tahkoavat ennätyssuuria voittoja tavallisten kansalaisten kustannuksella.
Nyt on aika parantaa suomalaisten työntekijöiden ostovoimaa ja aika vahvistaa hyvinvointivaltiota.
Tämä kaikki ei onnistu yksin eduskunnasta käsin vaan siihen tarvitaan laajasti koko kansalaisyhteiskuntaa, ammattiyhdistysliikettä ja jokaista meistä.
Yhteistyössä on voimaa erityisesti silloin kun ajat ovat kovat.
Suomalainen työväenliike on selvinnyt paljon kovemmistakin paikoista,
ja tänäkin vappuna on syytä juhlia pää pystyssä ja tulevaisuuteen katsoen.
Hyvää vappua!