– Vasemmistoliitto korostaa, että eriarvoisuuden johdonmukainen purkaminen on tehokkainta turvallisuuspolitiikkaa, Semi sanoo.
Semin mukaan keskeistä on varmistaa riittävät viranomaisresurssit ja ammattilaisten riittävä määrä. Pelastusala, poliisi ja ensihoito, mutta myös esimerkiksi koulupsykologit, maahanmuuttoviranomaiset ja oikeuslaitos vaativat riittäviä resursseja, jotta Suomessa on mahdollista luoda turvallista yhteiskuntaa. Viranomaisten resursseja on lisättävä, jotta kaikkialla ympäri Suomea on mahdollista saada apua nopeasti.
Myös sosiaaliturva ja koulutus ovat välineitä sisäisen turvallisuuden parantamiseen.
– Parasta sisäisen turvallisuuden edistämistä on ennaltaehkäisyyn perustuva politiikka. Myös sosiaaliturva ja koulutus ovat välineitä sisäisen turvallisuuden parantamiseen. On puututtava niihin juurisyihin, jotka johtavat rikollisuuteen, Semi sanoo.
Vasemmistoliiton kanta on, että jokaiselle kuuluu oikeus turvallisuuteen sekä nopeaan apuun, riippumatta esimerkiksi asuinpaikasta, sukupuolesta tai omasta taustasta. Turvallisuuden perusta luodaan pitämällä kaikki mukana yhteiskunnassa.
– On syytä huomioida, että eri väestöryhmien turvallisuusuhat ovat hyvin erilaisia. Ei riitä, että Suomi on turvallinen suurelle osalle, jos se ei ole turvallinen asunnottomille tai vähemmistöille, Semi sanoo.
Eri väestöryhmien turvallisuusuhat ovat hyvin erilaisia.
Semi otti kantaa myös Ukrainan sodan vaikutuksiin Suomessa. Ukrainan tukemisen ohella kansanedustajat pohtivat, miten Suomen tulee varautua oman turvallisuutensa tähden.
– Me vasemmistoliitossa yksiselitteisesti tuomitsemme Putinin sotilastoimet Ukrainassa. Putinin kylmäävä hyökkäys Ukrainaan on nostanut pelkotiloja myös suomalaisissa. On meidän vastuullamme palauttaa suomalaisille turvallisuuden tunne, jotta voimme elää hyvää elämää, Semi sanoo.
Semi pitää tärkeänä, ettei yhteiskuntaan synny sellaisia jakolinjoja, joita ulkoinen toimija voisi hyödyntää. Suomen sisäinen yhtenäisyys on turvallisuuskysymys sekä yhteisötasolla että yksilötasolla.
Sisäisen turvallisuuden selonteon tavoitteena on varmistaa sisäisen turvallisuuden kehittyminen siten, että Suomi on entistä turvallisempi maa kaikille ihmisille ja ihmisryhmille.
Matti Semin ryhmäpuhe 16.3.2022
Arvoisa puhemies,
Suomi on maailman turvallisin maa, mutta onko se sitä kaikille? Käsitellessään sisäisen turvallisuuden selontekoa hallintovaliokunta kiinnitti erityistä huomiota eriarvoisuuden kasvuun. Sisäinen turvallisuus onkin ennen kaikkea eriarvoisuuskysymys.
Esimerkiksi tuloerot, asumisen hinta, hyvinvoinnin eriarvoinen jakautuminen, syrjäytyminen ja ongelmien ylisukupolvisuus luovat Suomeen turvattomuutta. Heikompi sosioekonominen asema toimii taustatekijänä niin rikoksien tekijöillä kuin rikoksien uhreilla.
Puuttumalla rikollisuuden juurisyihin voimme olla rakentamassa turvallisempaa tulevaisuutta.
Arvoisa puhemies,
Aivan erityistä huomiota on kiinnitettävä lapsiin ja nuoriin. Turvallinen kasvuympäristö lapsuudessa on ensiaskel turvalliselle elämälle. Sivistysvaliokunta korostikin lausunnossaan lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tärkeyttä ja nuorten osallisuuden kokonaisvaltaista vahvistamista osana sisäisen turvallisuuden parantamista.
Tarvitsemme lisäksi yhteiskunnalta panostuksia laadukkaaseen koulutukseen, riittävään sosiaaliturvaan ja toimiviin peruspalveluihin. Meidän on luotava edellytykset hyvään ja turvalliseen elämään kaikille, ei harvoille. Tämä tarkoittaa erilaisten elämäntilanteiden ja ihmisten huomioimista kaikessa päätöksenteossa.
Arvoisa puhemies,
Vasemmistoliitto korostaa, että eriarvoisuuden johdonmukainen purkaminen on tehokkainta turvallisuuspolitiikkaa. Lisäksi keskeistä on varmistaa riittävät viranomaisresurssit. Turvallisuuden rakentamisen työvoimavaltaisuus korostui myös valiokunnan asiantuntijakuulemisissa. Ammattilaisten riittävyyteen on kiinnitetty huomiota myös hallitusohjelmassa. Pelastusala, poliisi ja ensihoito, mutta myös esimerkiksi koulupsykologit, maahanmuuttoviranomaiset ja oikeuslaitos vaativat riittävää resursointia, jotta luomme turvallista yhteiskuntaa.
Suomen ikääntyvä väestörakenne kasvattaa työvoimatarvetta useilla eri ammattialoilla ja synnyttää kilpailua työntekijöiden saatavuudesta. Työvoimapulasta kärsivien turvallisuusalojen koulutuksien aloituspaikkojen lisääminen on konkreettinen keino vastata tähän tarpeeseen.
Arvoisa puhemies,
Vaikka keskustelemmekin tänään Suomen sisäisestä turvallisuudesta, ovat kaikkien meidän ajatukset jatkuvasti myös Ukrainassa. Samalla kun tuemme Ukrainaa tässä epäinhimillisessä tilanteessa, pohdimme myös, miten Suomen tulee varautua oman turvallisuutensa tähden.
Me vasemmistoliitossa yksiselitteisesti tuomitsemme Putinin määräämät sotilastoimet Ukrainassa.
Ukrainan sota ei ole Venäjän kansan syy, vaan Putinin omapäinen halu hyökätä Ukrainaan näyttääkseen vahvan maan johtajalta. Meidän ei pidä syyllistää venäläisiä, vaan rakentaa yhteiskuntamme rauhan, sosiaalisen hyvinvoinnin ja tasa-arvon perustalle.
Putinin kylmäävä hyökkäys Ukrainaan, on ymmärrettävästi nostanut pelkotiloja myös suomalaisissa. On meidän vastuullamme palauttaa suomalaisille turvallisuuden tunne, jotta voimme elää hyvää elämää.
Varautuminen esimerkiksi mahdolliseen hybridivaikuttamiseen, kyberosaamisen kartuttaminen ja informaatiovaikuttamisen torjuminen ovat keinoja turvata yhteiskuntaamme. On myös tärkeää, ettei yhteiskuntaamme synny sellaisia jakolinjoja, joita ulkoinen toimija voisi hyödyntää. Yhtenäinen Suomi on turvallisuuskysymys sekä yhteisötasolla että yksilötasolla.