Euroopan komissio julkistaa tänään esityksensä EU:n metsästrategiaksi.
– Metsäpolitiikan on niin Suomessa kuin koko EU:ssa perustuttava ilmastokestäviin ja sosiaalisesti oikeudenmukaisiin ratkaisuihin. Ilmastokriisi ja kuudes sukupuuttoaalto ovat tosiasioita. Metsät ovat merkittävä hiilinielu, jota tarvitsemme ilmastonmuutokselta suojautumiseen. Yhtä lailla tarvitsemme metsien monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuus lisää ekosysteemien mahdollisuuksia sopeutua ilmastokriisin tuhoihin, Silvia Modig sanoo.
Metsäpolitiikan on niin Suomessa kuin koko EU:ssa perustuttava ilmastokestäviin ja sosiaalisesti oikeudenmukaisiin ratkaisuihin.
– 76 prosenttia Suomen metsäluontotyypeistä on uhanalaisia. Nykyiset luonnonsuojelualueet eivät riitä metsiemme lajiston säilyttämiseksi. Metsien luontokadon pysäyttäminen vaatii lisää suojelualueita, mutta myös tekoja talousmetsissä.
– Ilmastokriisiin ei yksinkertaisesti voi enää vastata sillä, ettei tehdä mitään aiemmasta poikkeavaa. Jos nyt jarrutamme ilmastotoimia, on lasku tulevaisuudessa valtava. Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii toimia kaikilta sektoreilta. Siksi EU:n metsästrategian on oltava linjassa Pariisin ilmastosopimuksen, EU:n ilmastolain ja EU:n biodiversiteettistrategian kanssa.
– Uskon, että metsätaloutta voidaan tehdä tavalla, joka ottaa huomioon niin ilmaston, luonnon monimuotoisuuden kuin suomalaisten työpaikatkin. Suomella olisi itse asiassa mahdollisuus toimia tässä suunnannäyttäjänä.
EU-sääntelystä maalataan nyt Suomessa melko yksipuolisia uhkakuvia. Ei EU uhkaa suomalaista metsätaloutta, vaan ilmastonmuutos
Suomessa keskustelu EU:n metsäpolitiikasta on käynyt kiivaana viime kuukaudet.
– EU-sääntelystä maalataan nyt Suomessa melko yksipuolisia uhkakuvia. Ei EU uhkaa suomalaista metsätaloutta, vaan ilmastonmuutos. Keskustelua pyritään typistämään ääripäihin, joita ei todellisuudessa ole olemassa, Modig sanoo.
– Karu totuus on, että metsäteollisuuden ajama sääntelyn viivästyttäminen ei suojele työpaikkoja. Viivyttelemällä asianmukaisia ilmastotoimia muutoksesta tulee vain rajumpi, vaikeampi ja kalliimpi kaikille. Etukeno ja hallitut ja harkitut toimet sen sijaan antaisivat mahdollisuuden siirtyä kestävään metsätalouteen reilusti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.
Komissio julkisti keskiviikkona esityksensä maankäyttöä ja metsätaloussektoria koskevan LULUCF-asetuksen päivittämiseksi. Komission nielutaakanjaon laskentamalli keventää Suomen nielutavoitetta. Suomen tavoite vuodelle 2030 asetetaan 17,8 miljoonaan CO2-ekvivalenttitonniin, kun Suomen nykyinen tavoite on 21 miljoonaa CO2-ekv-tonnia.
– Kyllähän tässä asetetaan Suomen nielutavoite todella pieneksi. Meillä olisi varaa suuremman nielun kasvattamiseen. Myös koko unionin kokonaisnielutavoite on esityksessä riittämätön. Ilmaston näkökulmasta nieluja on kasvatettava koko EU:n alueella, ja tämä pätee metsien lisäksi myös maankäyttöön, Modig sanoo.
– Se että Suomen nieluilla nyt korvattaisiin Puolan hiilenpolttoa ei pidä paikkaansa. LULUCF-asetuksen sitovat tavoitteet ovat maakohtaisia. Niitä ei voi siirtää toiselle.
– Olemme keskellä ilmastokriisiä, mutta toivoa on, kunhan jarruttelun sijaan suuntaamme katseen tulevaisuuteen ja näemme ilmastotoimet uhan sijaan mahdollisuutena. Kestävä metsien käyttö on Suomelle mahdollista ja mahdollisuus, jos se tehdään oikein.
Silvia Modig on Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan jäsen ja vasemmistoryhmän koordinaattori valiokunnassa.