Suo­men on seu­rat­ta­va EU:ta ja erot­ta­va ym­pä­ris­töl­le tu­hoi­sas­ta in­ves­toin­ti­so­pi­muk­ses­ta

Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä vaatii Suomea eroamaan eurooppalaisesta investointisuojasopimuksesta, joka on jarruttanut kestävää siirtymää, kaventanut demokratian alaa ja antanut monikansallisille fossiilienergiatyksille mahdollisuuden haastaa valtioita oikeuteen, mikäli ne ovat säätäneet kasvihuonekaasuja hillitseviä lakeja. 

Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä vaatii Suomea eroamaan eurooppalaisesta investointisuojasopimuksesta, joka on jarruttanut kestävää siirtymää, kaventanut demokratian alaa ja antanut monikansallisille fossiilienergiatyksille mahdollisuuden haastaa valtioita oikeuteen, mikäli ne ovat säätäneet kasvihuonekaasuja hillitseviä lakeja.

Euroopan komissio esitti heinäkuussa, että EU irtisanoituisi Euroopan energiaperuskirjasta tehdystä sopimuksesta (ns. ECT-sopimus), koska se on ristiriidassa EU:n ilmasto-, energia- ja investointipolitiikan kanssa ja osin EU-oikeuden vastainen. Moni EU:n jäsenmaa on jo aiemmin yksipuolisesti eronnut sopimuksesta vastaavista syistä tai suunnittelee eroa.

Suomen hallitus linjasi tänään yleisistunnossaan, ettei se vastusta EU:n eroa investointisopimuksesta, mikäli tämä tulee jäsenmaiden yhteiseksi kannaksi. Tämä on muutos Suomen aiempaan linjaan.

– Se, ettemme enää aktiivisesti vastusta EU:n irtautumista ECT-sopimuksesta, on tervetullutta realismia. Suomi oli jäämässä häviävään vähemmistöön. On pitkään ollut selvää, ettei sopimusta kyetä päivittämään niin, että se olisi yhteensopiva kunnianhimoisen ilmastopolitiikan kanssa, Kivelä sanoo.

Hallitus elättelee kuitenkin edelleen toiveita energiaperuskirjan uudistamisesta ja jatkosta. Suomi on viimeisiä EU-maita, jotka vielä haluavat pysyä mukana sopimuksessa. EU on yksi sopimusosapuoli, mutta unionin jäsenmaat ovat myös itse jäseniä.

Kivelän mielestä Suomen pitää seurata EU:n linjaa ja edistää EU:n jäsenmaiden koordinoitua eroa sopimuksesta.

– Mikään muu investointisopimus ei ole ollut yhtä haitallinen puhtaille investoinneille ja kestävälle siirtymälle. Demokraattisena, avoimena ja teknologisesti edistyneenä maana Suomen tulisi olla kestävän kehityksen etujoukoissa, ei jarruttamassa sitä, Kivelä sanoo.