– Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenenä olen iloinen siitä, että mietinnössämme painotamme sivistyksen itseisarvoa. Vasemmistolaisessa liikkeessä sivistys on aina ollut itseisarvo ja keino kasvaa ihmisenä täyteen mittaan. Sivistys itseisarvona antaa myös lapsille ja nuorille aikaa kasvaa ja oppia, Veronika Honkasalo sanoo.
Elämme aikaa, missä sotilaalliset ratkaisut saavat paljon tilaa, ja nyt on entistäkin tärkeämpää muistaa sivistyksen merkitys.
Sivistysvaliokunnan mietinnössä kiinnitetään huomiota siihen, että erityviin oppimistuloksiin ei puututa vain koulutuspolitiikan keinoin.
– Koulutuspolitiikassa on entistä vahvemmin ymmärrettävä, että elämä ei mahdu hallinnonalojen lokeroihin. Esimerkiksi kaavoituksella on suuri merkitys siinä, miten erilaiset väestöryhmät kohtaavat toisensa arjessa, kuten päiväkodeissa ja kouluissa. Ilman yhdessä kasvamista ei myöskään kasva ymmärrystä siitä, että emme lähde kaikki samalta viivalta.
Sivistysvaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että koulutuspoliittisessa selonteossa sukupuolten tasa-arvon edistämiseen liittyvät toimet vaativat vahvistamista.
– Koulutuspoliittinen keskustelu ja koulutus itsessään ovat hyvin sukupuolittuneita. Sukupuolisentiivistä kasvatusta on vahvistettava kaikilla koulutusasteilla ja myös vanhempia on tuettava siinä. Sukupuolten tasa-arvo ei ole nollasummapeliä. Siitä hyötyvät kaikki.
Tavoite koulutustason nostosta ei onnistu, ellei koulu ole jokaiselle turvallinen paikka. Monella koulupudokkaalla on taustallaan vuosia kestänyttä koulukiusaamista ja väkivaltaa. Traumaattiset koulumuistot voivat estää vielä aikuisenakin koulunpenkille palaamisen, mikä on haaste myös elinikäiselle oppimiselle.
– On kuitenkin alleviivattava meidän aikuisten vastuuta tässä. Kukaan lapsi ei kiusaa ilman siihen ohjaavia malleja. Tässä ajassa on painotettava sitä, että Ukrainan tilanne ei oikeuta minkäänlaiseen vihapuheeseen venäläistaustaisia kohtaan.
Sivistysvaliokunta nostaa esiin sen, että koko koulutusjärjestelmän sivistystehtävässä korostuu se, miten se antaa valmiuksia toimia epävarmassa ja ennakoimattomassa tilanteessa. Tämä tekee koulutusjärjestelmän kehittämisestä entistä tärkeämpää.
– Elämme aikaa, missä sotilaalliset ratkaisut saavat paljon tilaa, ja nyt on entistäkin tärkeämpää muistaa sivistyksen merkitys. Sivistys on keino oppia toimimaan toisin, eli eettisesti ja ekologisesti kestävämmällä tavalla. Meidän on esimerkiksi mietittävä keinoja, joilla haavoittuvassa asemassa olevat lapset, kuten turvapaikanhakijat ja paperittomat saavat oikeuden varhaiskasvatukseen koko maassa.