ECT-sopimus on käytetyimpiä investointisuojasopimuksia. Viime vuosina sopimusta ovat käyttäneet erityisesti fossiiliseen energiaan investoineet yhtiöt.
Yhtiöt ovat halunneet turvata investointinsa esimerkiksi haastaessaan hiilikieltolakeja.
Yhtiöt ovat halunneet turvata investointinsa esimerkiksi haastaessaan hiilikieltolakeja, joita valtiot säätävät ilmaston lämpenemistä hidastaakseen. ECT:tä käytetään nykyään ilmastotoimien hidastamiseen, mikä ei ole yhteensopivaa Pariisin sopimuksen päästövähennystavoitteiden kanssa.
Erityisesti fossiili-investointeja suojataan sopimukseen vetoamalla ja valtioilta miljardikorvauksia vaatimalla, mikäli valtiot haluavat ajaa fossiilisten käyttöä alas. Suomi kannattaa sopimuksen soveltamisen jatkamista.
ECT-sopimusta käytetään ilmastotoimien vastustamiseen.
“Näin ECT-sopimusta käytetään ilmastotoimien vastustamiseen”, toteaa Kivelä. “Se taas ei ole hyväksyttävää enää 2020-luvulla, kun jo vuosikymmeniä on ollut tiedossa, että fossiilisten käyttö pitää lopettaa turvallisen ilmaston takaamiseksi.”
Euroopan unionin tuomioistuin on vastikään todennut, että ECT-sopimusta ei saa soveltaa EU:n sisäisissä investointiriidoissa. Suomi on yksi viidestä jäsenvaltiosta, joka ei osallistunut viralliseen sijoittajille suunnattuun linjaukseen energiainvestointiriitojen lopettamisesta
“Miten Suomi perustelee kantaansa ECT-sopimuksen suhteen”, kysyy Kivelä, “ja miten Suomi aikoo suhtautua Fortumin ja sen tytäryhtiön Uniperin vireillä oleviin investointikanteisiin esimerkiksi Alankomaissa ottaen huomioon, että ne ovat EU-oikeuden vastaisia?”