Hallitusohjelman mukaisesti Orpon hallitus on korottamassa joukkoliikenteen nykyistä 10 %:n arvonlisäverokantaa 14 %:iin vuoden 2025 alusta lähtien. Korotuksella on vaikutuksia niin joukkoliikenteen tuottajiin, sen eri käyttäjäryhmiin kuin valtion ja kuntien talouteen.
Toinen käsi antaa, mutta toinen käsi kouraisee vielä syvemmältä – ei voi kuin ihmetellä hallituksen järjenjuoksua
Rambollin laatimassa tuoreessa selvityksessä tuodaan esille, että linja-autoliikenteen veronkorotuksen suoraan julkista taloutta vahvistavat vaikutukset ovat lopulta miinusmerkkisiä, kun otetaan huomioon sen erilaiset vaikutukset esimerkiksi työmatkavähennyksestä tai kuntien ja valtion hankkimasta liikenteestä koituviin julkisiin kustannuksiin.
– Arvonlisäveron nosto tuo valtion kirstuun noin 9 miljoonaa euroa lisää, mutta samalla sen arvioidaan nostavan jo pelkästään työmatkavähennyksen kustannuksia 10 miljoonalla eurolla. Siitä puhumattakaan, miten veronkorotus lisää edelleen koronasta toipuvien linja-autoyritysten kustannuksia jopa 37 miljoonalla eurolla. Toinen käsi antaa, mutta toinen käsi kouraisee vielä syvemmältä – ei voi kuin ihmetellä hallituksen järjenjuoksua, Furuholm sanoo.
Suomi on sitoutunut kestävän liikenteen edistämiseen valtakunnallisen Liikenne12 -suunnitelman puitteissa. Kun joukkoliikenteen kustannuksia kasvatetaan, vaikuttaa se suoraan matkustajamääriin ja liikenteen päästövähennystavoitteiden toteutumiseen.
– Kun hallitus lisää tuntuvasti niin matkustajien, liikennepalveluiden tuottajien kuin esimerkiksi lasten ja nuorten koulukyydeistä maksavien kuntien kustannuksia, on se räikeässä ristiriidassa liikenteen kestävyyden edistämisen kanssa. Joukkoliikenteen rahoitus kärsii jo nyt kustannusten kasvusta ja hallitus on lisäksi lakkauttamassa kaupunkiseutujen ilmastoperusteisen rahoituksen. Hallituksella on tässäkin asiassa sanat ja teot ristiriidassa, Furuholm toteaa.
Alla kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:
Kirjallinen kysymys
linja-autoliikenteen kustannuksista
Eduskunnan puhemiehelle
Hallitusohjelman mukaisesti Orpon hallitus on korottamassa joukkoliikenteen nykyistä 10 %:n arvonlisäverokantaa 14 %:iin vuoden 2025 alusta lähtien. Korotuksella on monia vaikutuksia joukkoliikenteen tuottajiin, sen eri käyttäjäryhmiin sekä julkiseen talouteen. Ehdotetun muutoksen on arvioitu nostavan matkalippujen hintaa, joka puolestaan vähentää suoraan joukkoliikenteen kysyntää yksittäisten käyttäjien tasolla – vastoin esimerkiksi Liikenne12 -suunnitelman tavoitteita. Sen ennakoidaan myös nostavan esimerkiksi ostoliikenteen ja työmatkavähennyksen kustannuksia, joka vaikuttaa suoraan valtion ja kuntien talouteen.
Konsulttiyritys Ramboll on laatinut Linja-autoliiton toimeksiannosta alkuvuodesta 2024 selvityksen linja-autoliikenteen arvonlisäverokannan muutoksen vaikutuksista julkiselle taloudelle. Hallitusohjelman yleisten talouspoliittisten tavoitteiden valossa on ilmeistä, että arvonlisäveron nostolla tavoitellaan osaltaan julkisen talouden vahvistamista. Rambollin selvityksessä kuitenkin tuodaan esille, että linja-autoliikenteen arvonlisäveron korottaminen vaikuttaa lopulta kokonaisuudessaan julkista taloutta heikentävästi.
Kunnat ja valtio (mukaan luettuna hyvinvointialueet) rahoittavat linja-autoliikennettä matkakustannusten korvauksilla, joilla maksetaan esimerkiksi toisen asteen koulumatkatuen, asepalvelusta suorittavien matkalippujen, koululaiskyytien ja erilaisten sote-sektorin kyytien kustannuksia. Kun arvonlisäveroa korotetaan, arvioidaan sen nostavan matkakustannusten korvausta vuositasolla kuntien osalta 6,5 miljoonaa euroa ja valtion osalta 1,5 miljoonaa euroa. Suoran julkisen rahoituksen, eli käytännössä kuntien ja ELY-keskusten ostoliikenteen, kohdalla kustannukset ovat kasvamassa kunnilla 14,4 miljoonaa euroa ja valtiolla 6 miljoonaa euroa. Kun tarkasteluun lisätään arvonlisäveron noston vaikutus työmatkakulujen verovähennyksistä koituviin kustannuksiin, esitetään selvityksessä niiden kasvun vähentävän verokertymää 9–10 miljoonalla eurolla.
Arvonlisäveron noston arvioidaan selvityksessä kasvattavan verokertymää suoraan noin 8,4–9,2 miljoonalla eurolla, joka on muutoksen ainoa suora julkisen talouden tuloja lisäävä vaikutus. Kun tarkastelussa otetaan huomioon jo mainittu työmatkavähennysten kustannusten kasvu lähes 10 miljoonalla, on kokonaisuudessaan vaikeaa nähdä ehdotetun muutoksen julkista taloutta vahvistavaa vaikutusta. Lisäksi on tärkeää huomata, että korotus kasvattaisi kuntien menoja yhteensä noin 21 miljoonalla ja valtion menoja 7,5 miljoonalla – linja-autoliikennealan yritysten noin 37 miljoonalla eurolla kasvavista kuluista puhumattakaan.
Selvityksen perusteella vaikuttaa siis todennäköiseltä, että arvonlisäveron korotus tuottaa lähes yksinomaan kielteisiä taloudellisia vaikutuksia niin linja-autoliikenteen käyttäjien, sen tuottajien kuin julkisen talouden kestävyyden kannalta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus on arvioinut joukkoliikenteen arvonlisäveron korottamisen kokonaisvaikutuksia julkiseen talouteen?
Mikäli arvonlisäveron korottamisen todetaan kokonaisuudessaan heikentävän julkista taloutta, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä näiden kielteisten vaikutusten hillitsemiseksi?
Millä tavoilla hallitus aikoo varmistaa, että liikennepolitiikassa toteutetaan Liikenne12 -suunnitelman sekä EU:n liikenne- ja ilmastopolitiikan mukaisia kestävän liikenteen tavoitteita?