Tällä hetkellä työtön työnhakija voi saada sovitellun työttömyysetuuden turvin 300 euron palkkaa ilman, että se vaikuttaa etuuden määrään. Suojaosat ovat lisänneet osa-aikatyön kannustimia ja työelämän joustavuutta, mutta Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu niiden poistaminen kokonaan.
Miten hallitus kuvittelee kokopäivätöiden ilmestyvän työmarkkinoille sillä, että heikennetään ihmisten toimeentuloa ja työvoiman saatavuutta?
– Hallitus on työttömyyden linjalla, kun se heikentää osa-aikatyön kannustimia. Muutos osuu erityisesti esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle, ravintoloihin sekä vähittäiskauppaan, joilla työskentelee myös erityisen paljon naisia. Työelämä on murroksessa ja suojaosat ovat tuoneet siihen kaivattua joustoa, mutta hallitus ottaa toisen suunnan, Furuholm sanoo.
Vaikka osa-aikatyö sopii monelle, esimerkiksi opiskelijalle, tekee noin 100 000 ihmistä vastentahtoista osa-aikatyötä, koska kokopäiväistä työtä ei ole tarjolla. Suojaosien mahdollistama osa-aikainen työskentely on tärkeää myös monelle osatyökykyiselle, joka haluaa olla työelämässä mukana. Suojaosien poisto jäykistää työelämää ja voi lisätä harmaan talouden houkuttavuutta.
– Miten hallitus kuvittelee kokopäivätöiden ilmestyvän työmarkkinoille sillä, että heikennetään ihmisten toimeentuloa ja työvoiman saatavuutta? Hallitus on nyt vetämässä työelämän oven kiinni monelta nenän edestä ja vielä pahimmillaan siten, että toinen jalka on jo oven välissä. Furuholm sanoo.
Furuholm kysyy kirjallisessa kysymyksessään, että millä perusteilla hallitus valmistelee työttömyysturvan suojaosan poistamista ja asumistuen heikentämistä; onko se valmis keskeyttämään valmistelun, mikäli toimenpiteiden todetaan heikentävän työllisyyttä ja osa-aikaisen työn kannustimia, ja miksi hallitus luo suomalaisille työmarkkinoille uusia kannustinloukkuja?
Kirjallinen kysymys
osa-aikaisen työllistymisen tukemisesta
Eduskunnan puhemiehelle
Tässä kirjallisessa kysymyksessä käsitellään hallituksen kaavaileman työttömyysturvan suojaosan poiston ja yleisen asumistuen heikennyksen vaikutuksia osa-aikatyöhön.
Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu lukuisia työttömyysturvan ja yleisen asumistuen heikennyksiä, joista erityisesti suojaosien poistaminen kokonaan haittaa olennaisesti osa-aikaisen työskentelyn mahdollisuuksia. Toimenpiteitä on perusteltu hallituksen halulla lisätä kokopäiväisessä työssä olevien määrää.
Tällä hetkellä työtön työnhakija on voinut tehdä osa-aikatyötä sovitellulla työttömyysetuudella, johon kytkeytyy myös työttömyysturvan suojaosa. Sen turvin voi tienata työssä 300 euroa kuukaudessa ilman, että palkka vaikuttaa etuuden määrään. Lähtökohtaisesti suojaosan ylittävältä osalta jokainen tienattu euro vähentää etuutta 50 senttiä. Myös yleisessä asumistuessa on 300 euron suuruinen työtulovähennys, joka voidaan ymmärtää vastaavana suojaosana asumistuen puolella.
Osa-aikainen työskentely on melko yleistä suomalaisilla työmarkkinoilla. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 Suomessa oli noin 400 000 osa-aikaista palkansaajaa, joka on lähes viidennes kaikista palkansaajista. Erityisesti naispalkansaajista osa-aikaista työtä tekee merkittävä osuus, noin neljännes palkansaajista. Tämän kanssa on linjassa havainto, että osa-aikatyön tekeminen on yleisintä terveys- ja sosiaalipalveluissa, tukku- ja vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Nuorten keskuudessa opiskelu on keskeisin syy osa-aikaiseen työskentelyyn, joka puolestaan kytkeytyy kysymyksenä opintososiaalisten etuuksien riittävyyteen toimeentulossa. Moni osa-aikatyötä tekevä on pienituloinen ja heidän työkykynsä voi olla vain osittainen, joka ei mahdollista kokopäivätyön tekemistä.
Vaikka osa-aikatyö sopii monien elämäntilanteeseen, on tärkeää huomata, että sitä tekevistä peräti 101 000 palkansaajaa haluaisi tehdä kokoaikaista työtä – erityisesti miehillä kokoaikaisen työn puute on yleisin osa-aikaisuuden taustatekijä. Tämän työllistymisen pullonkaulaa koskeva tiedon pohjalta on luontevaa ajatella, että osa-aikatyön kannusteiden heikentäminen suojaosan poistamisella ei suoraviivaisesti lisää kokopäiväistä työllistymistä. Esimerkiksi tutkimuslaitos Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen on tuonut esille, että suojaosan poistaminen ei tuo yksistään kokoaikaisia työpaikkoja saataville.
Samansuuntaisia huomioita esitetään myös valtioneuvoston osa-aikatyötä ja kokoaikaiseen työhön siirtymistä tarkastelevassa selvityksessä (VN TEAS 2022:25). Selvityksen mukaan osa-aika- ja pätkätöihin tukeudutaan tilanteissa, joissa kokoaikatyötä ei löydy työttömyyden pitkittymisestä huolimatta. Sovitellulla etuudella alkavat työttömyysjaksot ovat kohtuullisen lyhyitä ja päättyvät usein kokoaikaiseen työllistymiseen. Selvityksessä pohditaan positiivista mahdollisuutta, että osa-aikainen työttömyys sovitellulla etuudella voi syrjäyttää kokoaikaista työttömyyttä. Sen lisäksi siihen voi liittyä myös kokoaikaisen työllistymisen nopeutumista ja työttömyysjaksojen kokonaiskeston lyhentymistä.
Esimerkiksi Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin on tuonut esille, että osa-aikatyön edellytysten heikentäminen tuo monenlaista haittaa paitsi yksilöille itselleen, niin myös työnantajille sekä työmarkkinoiden toiminnalle laajemmin. Työn vastaanottamisen kannusteiden heikentäminen vaikuttaa työnantajien mahdollisuuksiin saada tilapäistä työvoimaa. Työllisyyden ja työttömyyden välisen viivan jäykistäminen tekee myös harmaasta taloudesta houkuttelevampaa. On niin ikään todennäköistä, että pienipalkkaisiin, osa-aikaisiin tai lyhytaikaisiin työtehtäviin on jatkossa aiempaa vaikeampaa saada työntekijöitä, joka puolestaan vaikuttaa työmarkkinoiden toimintaan. Kun otetaan huomioon osa-aikaisuuksien olevan erityisen yleisiä naisvaltaisella sosiaali- ja terveysalalla, voi työntekijöiden saatavuuden heikentyminen heijastua laajasti yhteiskunnan elintärkeiden työtehtävien täyttämiseen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millä perusteilla hallitus valmistelee työttömyysturvan suojaosan poistamista ja asumistuen heikentämistä,
onko se valmis keskeyttämään valmistelun, mikäli toimenpiteiden todetaan heikentävän työllisyyttä ja osa-aikaisen työn kannustimia,
ja miksi hallitus luo suomalaisille työmarkkinoille uusia kannustinloukkuja?
Helsingissä 26.9.2023