– Pyörämatkailun arvioidaan tuottavan Euroopassa yli 44 miljardia euroa vuodessa. Suomella on erinomaiset edellytykset ottaa tästä nykyistä suurempi osuus, sillä monipuolinen luontomme, toimiva infrastruktuurimme ja turvallinen ympäristömme luovat pyörämatkailulle niin hyvät puitteet, Furuholm sanoo.
Saksassa, Ranskassa ja Alankomaissa pyörämatkailu tuo jo miljardeja valtion kassaan. Tämä vaatii kuitenkin strategista otetta ja järjestelmällistä panostamista. Suomessa kehityksen suunta on ollut valitettavasti päinvastainen – pyörämatkailijat polkevat meillä kovaan vastatuuleen, kun rahoitusta on leikattu huomattavasti.
Aloitteessa esitetään muun muassa pyöräilyreittien kehittämistä ja parempaa ylläpitoa, pyöräily-ystävällisten palveluiden tukemista, pyörämatkailun markkinointia sekä tutkimuksen ja seurannan vahvistamista. Lisäksi aloitteessa vaaditaan kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman rahoituksen palauttamista edellisen hallituskauden tasolle sekä Bikeland-pyörämatkailukeskuksen rahoituksen varmistamista.
– Saksassa, Ranskassa ja Alankomaissa pyörämatkailu tuo jo miljardeja valtion kassaan. Tämä vaatii kuitenkin strategista otetta ja järjestelmällistä panostamista. Suomessa kehityksen suunta on ollut valitettavasti päinvastainen – pyörämatkailijat polkevat meillä kovaan vastatuuleen, kun rahoitusta on leikattu huomattavasti, Furuholm sanoo.
Hänen mukaansa pyörämatkailu tulisi liittää osaksi valtion strategisia ohjelmia.
– Pyörämatkailu ei ole pelkkä matkailukysymys, vaan se on myös ilmasto-, terveys-, alue- ja talouspoliittinen kysymys. Suuri osa retkipyöräreiteistä sijaitsee maaseudulla, kuten saaristossa. Kehittämällä pyörämatkailua vahvistamme samalla maaseudun elinvoimaa, Furuholm sanoo.
– Investoinnit pyörämatkailuun ovat investointeja kestävään tulevaisuuteen, jotka hyödyttävät sekä matkailijoita että paikallisia yhteisöjä.