Työryhmä esittää loppuraportissaan T&K-rahoituslain säätämistä. Sillä määritettäisiin valtion T&K-menojen vuotuinen taso siten, että julkinen ja yksityinen TKI-rahoitus yhdessä käsittäisi 4 % BKT:stä vuoteen 2030 mennessä.
Asiantuntijoiden mukaan TKI-rahoitus jää kroonisesti liian alhaiseksi, jos se jätetään markkinoiden hoidettavaksi.
– Asiantuntijoiden mukaan TKI-rahoitus jää kroonisesti liian alhaiseksi, jos se jätetään markkinoiden hoidettavaksi. Parlamentaarinen yksimielisyys valtion roolista TKI-rahoittajana on erittäin tärkeä, koska tutkimus, kehitys ja innovaatiot sekä osaaminen ja koulutus niiden taustalla ovat hyvinvoinnin ja talouskasvun perusta. T&K-rahoituslaki on valtion pitkäjänteisen osallistumisen varmistamiseen erinomainen väline, sanoo Lohikoski.
Työryhmän ehdotuksessa valtio on aktiivinen rahoittaja, joka pyrkii suuntaamaan varoja erityisesti yhteiskunnallisti hyödyllisiin tutkimus- ja kehityskohteisiin. Työryhmä ehdottaa T&K-rahoituslain säätämisen lisäksi laadittavaksi kehyskaudet ylittävä tarkempi suunnitelma rahoituksen muodoista ja kohteista. Työryhmä painottaa, että rahoituksen vaikuttavuus pitää todentaa eivätkä tukimuodot saa jättää mahdollisuuksia verovälttelyyn tai kohdistua toimintaan, joka toteutuisi muutenkin.
Rahoitus on kanavoitava vaikuttaviin kohteisiin. Tällä hetkellä on sanomattakin selvää, että taistelu ilmastonmuutosta vastaan sekä vihreän siirtymän toteuttaminen edellyttävät valtavia panostuksia.
– Rahoitus on kanavoitava vaikuttaviin kohteisiin. Tällä hetkellä on sanomattakin selvää, että taistelu ilmastonmuutosta vastaan sekä vihreän siirtymän toteuttaminen edellyttävät valtavia panostuksia, joita on järkevää tukea, kertoo Lohikoski.
Työryhmän ehdotukset koskevat vasta vuosien 2024–30 rahoitustasoa, mutta raportissa otetaan kantaa myös vuoden 2023 julkiseen TKI-rahoituksen tasoon. Silloin julkisen rahoituksen tason odotetaan laskevan merkittävästi mm. veikkausvoittovarojen pienenemisen ja koronaelvytyksen päättymisen vuoksi. Työryhmä painottaa, että TKI-rahoituksen kasvattamiselle asetettu 4 % tavoite BKT:stä on mahdollista toteuttaa vain, jos lähtötilanne vuoden 2023 jälkeen ei ole liian alhainen.
– Tutkimukseen näillä näkymillä vuonna 2023 iskevät leikkaukset olisivat toteutuessaan hyvin haitallisia paitsi tutkimukselle itselleen niin välillisesti hyvinvoinnille ja talouskasvulle. Toivon, että hallitus pystyisi vielä löytämään ratkaisun tähän ongelmaan, Lohikoski toteaa.