– Tässä uudistuksessa on kyse kierrätysasteen nostamisesta, mikä on välttämätön osa ympäristökriisin hillitsemistä ja hallituksen uskottavaa ympäristöpolitiikkaa. On koko yhteiskunnan etu, että aidosti kestävään kiertotalouteen pohjaavaan yhteiskuntamalliin siirrytään mahdollisimman nopeasti, Kivelä sanoo.
Tässä uudistuksessa on kyse kierrätysasteen nostamisesta, mikä on välttämätön osa ympäristökriisin hillitsemistä
Uuden jätelain tavoitteena on, että yhdyskuntajätteestä valmisteltaisiin uudelleenkäyttöön tai kierrätettäisiin 65 painoprosenttia vuonna 2035.
Uusi jätelaki myös laajentaa tuottajavastuuta ja velvoittaa pakkausten tuottajat ja kunnat sopimaan yhteistoiminnasta jätehuollossa. Tähän pyritään erityisesti jätteen haltijoiden ja pakkausten tuottajien nykyistä selvästi tiukemmilla erilliskeräysvelvoitteilla.
Lisäksi jätteitä ammattimaisesti kerääviä velvoitetaan edistämään jätteiden uudelleenkäytön valmistelua. Näin saadaan paitsi kierrätettävä materiaali kerättyä, myös kysyntää saman materiaalin uusiokäytölle. Tämä on kiertotalouden toimivuuden kannalta välttämätöntä.
Myös esimerkiksi tekstiilijätteen alueellinen vastaanotto alkaa viimeistään vuonna 2023.
Kunnan järjestämisvastuulla olevien erilliskerättävien jätteiden kuljettamisen osalta siirrytään kunnan keskitetysti järjestämään jätteenkuljetukseen.
– Myös esimerkiksi tekstiilijätteen alueellinen vastaanotto alkaa viimeistään vuonna 2023. Tämä on hyvä uutinen, samoin kuin jätealan kasvu kiertotalouden laajentumisen luomien työpaikkojen myötä. Erilliskeräysvelvoitteiden arvioidaan tuovan alalle vähintään 500 henkilötyövuotta lisää, iloitsee Kivelä.
Lisätietoja:
Mai Kivelä
mai.kivela@eduskunta.fi
kansanedustaja