Aloitteessa esitetään vaalirahoituslakiin eduskuntavaaleissa 30 000 euron, kunnallisvaaleissa 7 500 euron ja europarlamenttivaaleissa 50 000 euron ylärajaa vaalikampanjan yhteenlasketuille kuluille. Lisäksi aloitteessa esitetään avoimuuden lisäämistä muuttamalla vaalirahoitusta koskeva ennakkoilmoitus pakolliseksi.
– Vaalikampanjoiden koko on karannut pahasti käsistä, ja se on ongelmallista demokratian kannalta. Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus osallistua vaaleihin. Demokraattiset osallistumismahdollisuudet ovat kuitenkin polarisoituneet sosioekonomisen taustan mukaan. Koulutetuimmilla ja hyväosaisilla on paremmat lähtökohdat käydä kampanjaa ja parhaat mahdollisuudet tulla valituksi. Niin ei saisi olla, Honkasalo sanoo aloitteen taustoista.
Kevään 2019 eduskuntavaaleissa valitut kansanedustajat ja varakansanedustajat ovat ilmoittaneet kampanjoidensa hinnaksi keskimäärin noin 35 000 euroa. Hajonta on suurta, ja joukossa on useita jopa sadantuhannen euron kampanjoita.
– Vaalikampanjoiden paisuminen voi vaikuttaa myös politiikan sisältöön. Esimerkiksi yritystukea saavat todennäköisimmin sellaiset ehdokkaat, jotka ajavat politiikassaan ennen kaikkea yritysten asiaa, näkökulmaa ja intressejä, kun taas muunlaisilla teemoilla kampanjoivien on vaikeampaa kilpailla näkyvyydestä, Honkasalo lisää.
Vaalirahoituslain tarkoituksena on muun muassa rajoittaa vaalikampanjoiden kulujen kasvua. Laki ei kuitenkaan ole onnistunut tässä tavoitteessa, kuten eduskunnan tarkastusvaliokunta totesi esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaaleja koskevan Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksen käsittelyn yhteydessä. Tarkastusvaliokunta kiinnitti tuolloin huomiota kampanjakulujen kasvuun ja totesi, että voimassa olevalla lainsäädännöllä ei ole kyetty vaikuttamaan kampanjakulujen kasvun hillitsemiseen.
Kampanjakaton lisäksi Honkasalo esittää, että nykyisin vapaaehtoiseksi säädetty ennakkoilmoitus vaalikampanjan suunnitellusta rahoituksesta ja kuluista muutettaisiin pakolliseksi.
– Laki mahdollistaa huomattavankin ulkopuolisen rahoituksen jäämisen näkymättömiin äänestyspäätöstä pohtivalta äänestäjältä. Äänestäjä ei välttämättä saa tietää, kenelle ehdokas joutuisi kiitollisuudenvelkaan saamiensa tukien ja lahjoitusten vuoksi. Kansalaisten luottamuksen edistämiseksi avoimuutta kampanjarahoituksesta on lisättävä, Honkasalo toteaa.
Honkasalon lisäksi lakialoitteen on allekirjoittanut 18 kansanedustajaa.