– Nyt on aika vapauttaa tuhannet suomalaiset velkavankeudesta. Hallituksen on nyt uudistettava ulosottojärjestelmäämme siten, että suojaosa kannustaa työntekoon ja että maksuosuuksissa huomioidaan paremmin ihmisten maksukyky, ylivelkaantuneiden asiaa paljon esillä pitänyt vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski sanoo.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä jätti tänään eduskunnan käsiteltäväksi toimenpidealoitteen, jossa vaaditaan ulosoton uudistamista sekä laaja-alaista toimenpideohjelmaa ylivelkaantumisen torjumiseksi.
Ylivelkaantuminen aiheuttaa toimeentulovaikeuksien lisäksi henkistä pahoinvointia, näköalattomuutta sekä kasautuvia haasteita hyvinvoinnille. Ylivelkaantuminen myös estää työikäisiä työllistymästä, mikä tekee ylivelkaantumisen ehkäisystä vaikuttavaa työllisyyspolitiikkaa.
Ylivelkaantumisen vähentäminen ja ehkäisy on myös vaikuttavaa työllisyyspolitiikkaa.
Ylivelkaantumisongelman ratkaisussa tarvitaan vasemmistoliiton mielestä ulosottojärjestelmän uudistamista.
Vasemmistoliitto uudistaisi ulosottoa muun muassa korottamalla suojaosaa vähintään takuueläkkeen tasolle, lisäämällä ulosotto-osuuden progressiota sekä lyhentämällä velan vanhenemisaikaa. Myös velkajärjestelyyn pääsemistä halutaan helpottaa.
Näillä toimilla ulosotossa olevan toimeentuloon saataisiin kaivattua helpotusta ja työllistymiseen lisäkannusteita.
Toimenpidealoitteessaan vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää myös muun muassa pikavipeille ja muille kuluttajaluotoille pysyvää 10 prosentin korkokattoa, pikavippien markkinoinnin kieltämistä, perintäkulujen kohtuullistamista sekä sosiaalisen luototuksen tekemistä lakisääteiseksi palveluksi.
– Nämä toimet toteuttamalla nostamme tuhannet taloudellisesti kaikkein heikoimmilla olevat suomalaiset takaisin jaloilleen, Jari Myllykoski sanoo.
– Ylivelkaantumisen vähentäminen ja ehkäisy on myös vaikuttavaa työllisyyspolitiikkaa. Ihmisten saaminen mukaan yhteiskuntaan ja työelämään on viime kädessä kaikkien etu, Myllykoski sanoo.
Hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut ylivelkaantumisen ja siihen liittyvien ongelmien vähentämiseen. Maksuhäiriömerkintöjen lyhentämistä koskeva esitys on tällä hetkellä lausuntokierroksella.
Vasemmistoliiton 15 toimenpidettä ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi
Ulosotto inhimilliseksi ja työhön kannustavaksi
1. Korotetaan ulosoton suojaosaa hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti vähintään takuueläkkeen tasolle.
2. Luodaan progressiivinen ulosottomalli, jossa suojaosuuden ylittävästä palkasta maksettavat ulosotto-osuudet määräytyvät tulojen mukaan niin, että ne nykyistä paremmin huomioivat ihmisten maksukyvyn ja kannustavat työntekoon.
3. Lyhennetään ulosottovelkojen lopullista vanhentumisaikaa 15 vuodesta korkeintaan 10 vuoteen. Samalla selvitetään tarvetta täsmentää laskennan ajankohdan alkamista laissa, esimerkiksi niin, että se alkaa kanteen jättämisestä.
4. Kohtuullistetaan korkoihin, perimis- ja oikeudenkäyntikuluihin meneviä maksuosuuksia madaltamalla ulosottovelan lakisääteistä korkoa ja erottamalla velan pääoma korkokuluista niin, että nykyistä suurempi osa maksuista käytetään velan lyhennyksiin. Velallisen on myös pyytämättä saatava nykyistä selkeämpää ja yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, mihin ulosottomaksu menee.
5. Nostetaan pitkään työttömänä olleen työllistyessä velanmaksusta myönnettävän vapautusjakson yläraja vähintään kuuteen kuukauteen.
6. Helpotetaan velkajärjestelyyn pääsyä ja selvitetään akordien, eli velan osittaisen anteeksiannon, laaja-alaisempaa hyödyntämistä. Se motivoisi velallisia, kohtuullistaisi velkataakkoja ja langettaisi laajempaa vastuuta myös luotonantajille.
Muut toimet ylivelkaantumisen hillitsemiseksi ja velallisten tilanteen helpottamiseksi
7. Säädetään sosiaalinen luototus lakisääteiseksi palveluksi, jotta se voidaan hallitusohjelman mukaisesti ottaa käyttöön koko maassa. Sote-uudistuksen yhteydessä on varmistettava, että sosiaalisten luottojen myöntäminen jatkuu keskeytyksettä.
8. Vahvistetaan velka- ja talousneuvonnan resursseja sekä nuorten talousosaamista. Vahvistetaan myös taloussosiaalityön osaamista, jotta talousasiat voidaan ottaa aktiivisesti puheeksi palvelujärjestelmän kohtaamisissa.
9. Koronatilanteen takia kuluttajaluotoille asetettu 10 % korkokatto säädetään pysyväksi. Samalla laajennetaan kuluttajaluottojen korko- ja kustannuskatto koskemaan kaikkia luottoja niiden suuruudesta riippumatta ja määritellään korkokatto lainan koko elinkaarelle, jotta ehkäistään korkojen kasvattaminen laina-aikaa pidentämällä.
10. Laajennetaan kuluttajansuojalakia niin, että se kattaa myös korottomat, kuluttomat ja yli kolmen kuukauden pituiset luotot.
11. Kielletään pikavippien ja muiden korkeakorkoisten kulutusluottojen markkinointi. Rajoitetaan myös erilaisten joustoluottojen tarjoamista ostosten yhteydessä.
12. Kohtuullistetaan perintäkuluja pienentämällä niiden lakisääteisiä maksimimääriä. Kohtuullistetaan myös julkisen sektorin perintäkäytäntöjä ja käytetään asiakaspalvelulain mahdollisuutta maksuista vapauttamiseen.
13. Toteutetaan positiivinen luottorekisteri. Rekisteri tehdään kuluttajalähtöisesti niin, että kuluttaja itse saa työkaluja omien tietojensa hallinnointiin.
14. Säädetään asuntolainoille 30 vuoden enimmäispituus ja sidotaan asuntolainojen lainakatto hakijan tuloihin. Kasvatetaan samaan aikaan huomattavasti kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa.
15. Rajataan tai poistetaan sijoittajilta asunto-osakeyhtiön rahoitusvastikkeen verovähennysoikeus ja etsitään lainsäädännöllisiä keinoja uusien asuntojen taloyhtiölainaosuuksien paisumisen ehkäisyyn.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän 14.4. jättämä toimenpidealoite kokonaisuudessaan:
Toimenpidealoite ulosoton uudistamisesta ja suomalaisten ylivelkaantumisen ehkäisemisestä
Yksityinen velkaantuminen on kasvanut Suomessa tasaisesti 1990-luvun lopulta alkaen. Asuntolainat ovat suuria ja laina-ajat pitkiä. Opintolainojen määrä on kasvanut merkittävästi. Lisäksi erilaiset kulutusluotot ovat kiihdyttäneet kotitalouksien velkaantumista.
Valtioneuvoston kanslia julkaisi joulukuussa selvityksen viime vuosien ylivelkaantumiskehityksestä, jonka mukaan esimerkiksi maksuhäiriöisten suomalaisten lukumäärä kasvoi vuosien 2009–2019 aikana 305 000 henkilöstä 387 000 henkilöön. Viimeisen 10 vuoden aikana maksuhäiriöisten lukumäärä on siis kasvanut yli 80 000 henkilöllä.
Selvityksen mukaan velallisten määrän kasvu on viime vuosina painottunut erityisesti pienituloisten lisääntyneeseen ylivelkaantumiseen. Etenkin yli 65-vuotiaiden naisten osuus on kasvanut. On arvioitu, että kaksi viidestä suomalaisesta kärsii jonkinlaisista maksuvaikeuksista.
Kehitys on erittäin huolestuttavaa, sillä ylivelkaantuminen aiheuttaa toimeentulovaikeuksien lisäksi stressiä ja henkistä pahoinvointia. Velkakierre, maksuhäiriömerkinnät ja ulosottoon joutuminen heikentävät monen jo ennestään vähävaraisen toimeentuloa ja aiheuttaa pitkittyessään näköalattomuutta sekä kasautuvia haasteita hyvinvoinnille.
Lisäksi se estää työikäisiä työllistymästä, mikä tekee ylivelkaantumisen ehkäisystä myös vaikuttavaa työllisyyspolitiikkaa. Talouspolitiikan arviointineuvosto on raportissaan (2020) todennut, että ylivelkaantuminen saattaa vähentää kulutusta, vääristää työvoiman tarjontaa ja lopulta vähentää talouskasvua.
Hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut ylivelkaantumisen ja siihen liittyvien ongelmien vähentämiseen. Hallituksen esitys maksuhäiriömerkintöjen keston lyhentämisestä on tällä hetkellä lausuntokierroksella ja esitystä positiivisesta luottorekisteristä odotetaan syksyllä.
Ongelman mittakaava on kuitenkin valtava ja hallituksen on puoliväliriihessä syytä varmistaa, että muutkin hallitusohjelmakirjaukset ylivelkaantumisen hillitsemiseksi toteutetaan mahdollisimman pian. Korona on vain lisännyt suomalaisten talous- ja velkaongelmia. Esimerkiksi ulosoton suojaosan korottamista vähintään takuueläkkeen tasolle sekä sosiaalisen luototuksen valtakunnallistamista olisi nyt syytä kiirehtiä.
Ulosottojärjestelmämme kaipaa myös isompaa remonttia. Vuonna 2020 Suomessa oli noin 560 000 ulosottovelallista. Näistä jopa 90 prosenttia oli luonnollisia henkilöitä. Tilastokeskuksen vuoden 2019 tietojen mukaan ulosotossa olevien keskimääräinen velka oli 21 310 euroa ja yhteenlaskettu velka oli 5,6 miljardia.
Ulosoton ongelmana on usein velan pitkittyminen ja ketjuuntuminen, kun korkojen ja mahdollisten muiden maksujen vuoksi velkataakka ei häviä, vaan yksi ulosotto synnyttää uusia ulosottoja. Ulosotto aiheuttaa myös toimeentulotukiriippuvuutta, sillä monilla työssäkäyvillä henkilöillä on ansiotuloistaan huolimatta toimeentulotuen tarve palkan ulosmittauksen vuoksi.
Ulosoton suojaosuuden korottamisen lisäksi olisi tärkeää, että suojaosuuden ylittävän palkan ulosotto-osuuksien progressiota lisätään, jotta järjestelmä huomioisi paremmin ihmisten maksukyvyn.
Suomessa ulosottovelkojen lopullinen vanhentumisaika on pidempi kuin monessa muussa Euroopan maassa ja sitä tulisi lyhentää nykyisestä 15 vuodesta korkeintaan kymmeneen vuoteen. Akordien, eli velan osittaisen anteeksiannon, laaja-alaisempaa hyödyntämistä tulisi selvittää ja velkajärjestelyyn pääsyä tulisi helpottaa. Lisäksi on kohtuullistettava korkoihin, perimis- ja oikeudenkäyntikuluihin meneviä maksuosuuksia.
Toimilla olisi merkittävä työllisyysvaikutus, sillä nykyinen ulosottojärjestelmä vie ison osan varsinkin pienituloisen ansiotuloista ja muodostaa siksi kannustinloukun. Lisäksi siirtymällä progressiiviseen järjestelmään näiden muutosten vaikutus ulosoton perintätulokseen ja siten julkseen talouteen jäisi maltilliseksi.
Jotta ylivelkaantumisen huolestuttava kasvutrendi saadaan käännettyä laskuun, olisi hallituksen syytä kehysriihessä sopia myös laaja-alaisesta toimenpideohjelmasta ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi. Jotta ihmiset eivät päätyisi velkakierteeseen tai muihin syviin maksuvaikeuksiin on kiinnitettävä huomiota ennaltaehkäiseviin toimiin kuten talous- ja velkaneuvontaan. Myös nuorten talousosaamista on vahvistettava ylisukupolvisen velkaantumisen ehkäisemiseksi.
Pikavippien ja muiden korkeakorkoisten kuluttajaluottojen sääntelyä on tehostettava ja niiden markkinointi kiellettävä. Uusia luottotuotteita ilmestyy jatkuvasti ja niiden ehdot ovat monesti vaikeaselkoisia. Koronatilanteen takia kuluttajaluotoille asetettu 10 % korkokatto on syytä tehdä pysyväksi ja se tulee ulottaa koskemaan kaikkia luottoja niiden suuruudesta riippumatta. Kuluttajansuojalakia tulisi uudistaa niin, että se kattaa myös korottomat, kuluttomat ja yli kolmen kuukauden pituiset luotot.
Myös perintäkulujen lakisääteisiä maksimimääriä on pienennettävä. Lainanmyöntäjien tulisi jatkossa kantaa näkyvämpi osa liiketoimintansa riskistä ilman riskin paikkaamista ylivelkaantumista aiheuttavilla kohtuuttomilla perintäkuluilla. Lisäksi julkisen sektorin perintäkäytäntöjä on kohtuullistettava, jotta esimerkiksi maksamatta jäänyt lääkärikäyntiä ei viedä perintään.
Ylivelkaantuminen on vakava ongelma paitsi inhimillisestä näkökulmasta myös työllisyyden ja koko Suomen talouden näkökulmasta. Sen ehkäisemiseksi tarvitaan määrätietoisuutta ja laaja paletti vaikuttavia toimia.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ulosoton uudistamiseksi niin, että suojaosaa korotetaan vähintään takuueläkkeen tasolle, että ulosotto-osuuden progressiota lisätään ja että velan vanhentumisaikaa lyhennetään
ja että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja laatii laaja-alaisen toimenpideohjelman suomalaisten ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi