Kymenlaakso ja Kanta-Häme ovat ainoat maakunnat Suomessa, joissa ei ole omaa yliopistoa tai yliopisto-opetusta koordinoivaa yliopistokeskusta.
– Moni nuori jäisi mielellään kotiseudulleen, mutta yliopiston puuttuessa he lähtevät muualle opiskelemaan. Tämä on ongelma korkeakoulutuksen valtakunnallisen saavutettavuuden ja opiskelijoiden tasa-arvon kannalta, eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Pia Lohikoski sanoo.
– Kymenlaakson väestö on myös keskimäärin iäkkäämpää kuin koko maassa. Kymenlaakso tarvitseekin lisää korkeakoulutusta, joka vaikuttaisi suotuisasti alueen ikärakenteeseen, huoltosuhteeseen ja elinvoimaan.
Kymenlaakso tarvitsee lisää korkeakoulutusta, joka vaikuttaisi suotuisasti alueen ikärakenteeseen, huoltosuhteeseen ja elinvoimaan.
Hamina-Kotkan satama Kymenlaaksossa on Suomen suurin yleissatama, mikä tekee Kymenlaaksosta yhden Suomen vientiteollisuuden avainpaikoista. Kymenlaakson kauppakamarin tekemän selvityksen mukaan paikallisilta yrityksiltä kuitenkin puuttuu osaavaa työvoimaa.
– Paikallisen korkeakoulutuksen lisääminen tukisi vientiyrityksiä ja parantaisi alueen elinvoimaa. Myös merenkulun opetuksen AMK-tason säilyminen Kymenlaaksossa on merenkulkualalle ja satamille elintärkeää, Lohikoski sanoo.
Korkeakoulutuksen saavutettavuus ei koske vain nuoria, vaan on olennainen asia myös elinikäisen oppimisen kannalta. Opiskelun pitää olla helposti yhdistettävissä hyvin erilaisiin elämäntilanteisiin.
– Mahdollisimman läheltä kotiseutua löytyvä mahdollisuus opiskella korkeakoulussa on olennaista esimerkiksi pienten lasten vanhemmille ja muille läheisten hoivasta vastuussa oleville. Lähellä sijaitseva korkeakoulu helpottaa myös työn ja opiskelun yhdistämistä, Lohikoski sanoo.
Korkeakoulutus periytyy Suomessa vahvasti, ja erityisesti korkeasti koulutettujen vanhempien lapset ovat muita useammin valmiita muuttamaan haluamansa koulutuksen perässä pidempien matkojen päähän.
– Kotiseutua lähellä olevat korkeakoulut ovat siis yksi tekijä koulutuksellisen tasa-arvon edistämisessä.