Vasemmistoliiton ministeriryhmä kokoontuu tänään tiistaina kesäkokoukseen Tampereelle. Puolueen ministerit ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja ennakoivat puheissaan budjettiriihen päätöksiä, tarvittavia kriisitoimia sekä onnistuneen hallituskauden viimeisiä tärkeitä hankkeita.
Opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan hallituksen loppukauden tärkeimpiä tehtäviä on tukea suomalaisia läpi tulevan talven elinkustannusten noustessa. Vasemmistoliitto vaatii, että tulevassa budjettiriihessä tehtävien päätösten on hyödytettävä kaikkein pienituloisimpia.
Vasemmistoliitto vaatii, että tulevassa budjettiriihessä tehtävien päätösten on hyödytettävä kaikkein pienituloisimpia.
– Tämä hallitus on sitoutunut tekemään sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa. Nyt on aika näyttää ihmisille, että tämä tavoite on yksi keskeisimmistä tätä hallituskokoonpanoa yhdistävistä asioista, Andersson sanoi.
Anderssonin mukaan ehdotetusta yleisestä tuloveroalesta hyötyisivät eniten kaikkein varakkaimmat, joiden tarve tuelle on kaikkein pienin. Pienituloiset ja vähävaraiset taas hyötyvät veronalennuksista rahallisesti kaikkein vähiten, tai eivät ollenkaan.
– Huomattavan paljon parempi ratkaisu tässä tilanteessa on työntekijöiden sosiaaliturvamaksujen vastuiden siirtäminen takaisin työnantajien kannettavaksi. Varsinkin jos huolena on valtiontalouden tasapaino tai liian korkeiksi kohoavat palkankorotusprosentit, olisi tämä järkevämpi ratkaisu, Andersson sanoi.
Andersson nosti myös esille muutamia täsmätoimia pienituloisten tukemiseksi. Yksi näistä on ylivelkaantuneiden aseman helpottaminen.
– Me esitämme, että hallitus päättää ulosoton suoja-osan väliaikaisesta korottamisesta. Se on tehokkain keino auttaa ylivelkaantuneita pärjäämään nousevien elinkustannusten kanssa, Andersson sanoi.
Vasemmistoliitto esittää myös aamupalatarjoilun järjestämisen kokeilemista kouluissa.
– Kouluruokailun kehittäminen on hyvä tapa vastata perheiden tilanteiden vaikeutumiseen. Meidän mielestämme paras malli olisi valtion myöntämä avustus kunnille aamupalatarjoilun järjestämiseksi ainakin osassa kouluja, Andersson sanoi.
Sarkkinen: Tukea lapsiperheille
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen nosti puheessaan esiin vasemmistoliiton ison kädenjäljen hallituksen päätöksissä hyvinvoinnin ja sosiaaliturvan vahvistamisessa. Vasemmistoliiton jälki näkyy perusturvan ja pienten eläkkeiden korottamisen sekä perhevapaauudistuksen lisäksi myös koronan ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksiin vastaamisessa.
– Aloitteestani tehtiin elokuun alussa aikaistettu indeksikorotus. Nyt vaikuttaa selvältä, että lisätoimia tarvitaan. Elinkustannusten nousu vaikuttaa erityisen paljon lapsiperheisiin ja olenkin ehdottanut työttömyysturvan lapsikorotuksen ja toimeentulotuen lapsen perusosan nostoa, Sarkkinen sanoi.
Lapsikorotukset olisivat kustannustehokkaita täsmätoimia kaikista köyhimpien lapsiperheiden auttamiseksi. Lisäksi Sarkkinen ehdottaa lapsilisän sitomista indeksiin.
Lapsikorotukset olisivat kustannustehokkaita täsmätoimia kaikista köyhimpien lapsiperheiden auttamiseksi.
– Näin varmistetaan lapsilisän ostovoiman säilyminen. Indeksiin sitominen on kestävämpi ratkaisuna kuin ehdotetut yksittäiset ylimääräiset lapsilisät, Sarkkinen sanoi.
Sarkkinen mielestä on myös syytä valmistautua uusiin ylimääräisiin indeksikorotuksiin, mikäli elinkustannusten nopea nousu jatkuu myös ensi vuonna.
Saramo: Listaamattomien yritysten omistajien verotuki poistettava
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo nosti puheessaan esille, että edeltävästä oikeistohallituksesta poiketen Marinin hallitus on onnistunut viemään isot hankkeensa maaliin, vaikka koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat vieneet valtavasti aikaa ja huomiota.
Tärkeitä uudistuksia on kuitenkin vielä tekemättä.
– Valmistelujonossa on yhä hallitusohjelmassakin mainittuja tärkeitä uudistuksia, kuten translain uudistaminen ja arvonnousuvero, Saramo sanoi.
Valmistelujonossa on yhä tärkeitä uudistuksia, kuten translain uudistaminen ja arvonnousuvero
Saramo loi lisäksi katsetta jo seuraavaan hallituskauteen. Hän näkee tärkeänä poistaa rikkaimpien listaamattomien yritysten omistajien saaman lähes miljardin euron verotuen, jota asiantuntijat ovat vaalikaudesta toiseen edellyttäneet poistettavaksi.
– Maailmaa ei saada yhdessä hallituskaudessa valmiiksi, ja me olemme valmiita jatkamaan työtä oikeudenmukaisemman Suomen ja maailman eteen jatkossakin, Saramo sanoi.
Opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin puhe vasemmistoliiton ministeriryhmän kokouksessa 16.8.2022 kokonaisuudessaan:
Hyvät ystävät,
Tämä hallitus on joutunut tottumaan jatkuvasti muuttuviin tilanteisiin. Tähän aikaan viime vuonna keskustelimme hyvistä talouden kasvuluvuista ja kuluttajien vahvasta luottamuksesta. Nyt olemme tilanteessa, jossa inflaatio on korkeimmalla tasolla vuosikymmeniin, ja Euroopan kasvun ennustetaan hidastuvan selvästi ensi vuonna. Kuluttajien luottamus on kadonnut. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamus oli heinäkuussa alhaisimmillaan sitten mittaushistorian alun vuonna 1995.
Suomalaisten tukeminen läpi tulevan talven nousevien elinkustannusten kanssa on loppuhallituskauden tärkeimpiä tehtäviä. Tämä hallitus on sitoutunut tekemään sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa, ja nyt on meidän aikamme näyttää ihmisille, että tämä tavoite on yksi keskeisimmistä tätä hallituskokoonpanoa yhdessä pitävistä.
Ihmisten auttaminen on myös tärkeää eurooppalaisen yhtenäisyyden varmistamiseksi. Putinin Venäjä on syyllinen sotaan Ukrainassa ja siitä seuraavaan energian kallistumiseen ja ruokapulaan. Erityisesti tästä syystä on välttämätöntä, että hallitukset ovat valmiita ihmisten tukemiseen talven yli.
On myös tärkeää muistaa, että ruokapula ja nousevat energian hinnat eivät kosketa vain Eurooppaa. Ruuan kallistuminen ja riittämättömyys ovat vakavia ongelmia eri puolilla maailmaa. Äskettäin on raportoitu siitä, että esimerkiksi Somalia on nälänhädän kynnyksellä. Pahin kuivuus neljäänkymmeneen vuoteen, yhdistettynä Ukrainassa käytävään sotaan on nostanut viljan hintaa. Useat maat tarvitsevat välitöntä tukea välttääkseen laajan nälänhädän.
Täällä Suomessa on ollut surullista huomata, kuinka kyvyttömiä monet puolueet ovat olleet päivittämään aikaisempia kantojaan ja esittämään aitoja ratkaisuja käsillä olevaan tilanteeseen. Kokoomus on koko vaalikauden ajan tarjonnut miljardin veronkevennyksiä ratkaisuna kaikkiin mahdollisiin ongelmiin, eivätkä he nytkään ole asiantuntijoiden lähes yksimielisistä kommenteista huolimatta kykeneväisiä muuttamaan linjaansa. Ainoa muutos, jonka kokoomus on ollut valmis tekemään, on hyvätuloisten veroalen rahoittaminen velkarahalla, vaikka he muuten jatkuvasti sortuvat populistiseen puheeseen velasta.
Yleisistä tuloverokevennyksistä hyötyvät eniten kaikkein varakkaimmat, eli juuri he, joilla on kaikista pienin tarve tuelle. Pienituloiset ja vähävaraiset, joilla tuen tarve on suurin, hyötyvät rahallisesti kaikkein vähiten tai eivät ollenkaan.
Paitsi että yleiset mittavat tuloverokevennykset lisäisivät eriarvoisuutta, ruokkisivat ne myös helposti inflaatiota ja lisäisivät valtiontalouden alijäämää. Tällä hetkellä tarvitsemme ennen kaikkea lisäpanostuksia sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä tukea pienituloisille. Yleiset tuloverokevennykset veisivät meidät helposti ojasta allikkoon.
Tuloveroalennuksia on tänä kesänä myös tarjottu ostovoiman turvaajaksi, jos palkankorotukset pidetään maltillisina. Muun muassa valtiovarainministeri on tarjonnut diiliä, jossa veropäätökset kytkettäisiin syksyn työmarkkinakierroksiin niin, että tuloveroalennukset hillitsisivät työntekijöiden palkankorotusvaatimuksia. Tämä ehdotus on kuitenkin monella tapaa ongelmallinen.
Ensinnäkään meillä ei enää ole sellaista työmarkkinajärjestelmää, jossa tällaisia kytköksiä ja diilejä voisi tehdä. Tupojen aika on ohi, ja Suomessa se on nimenomaan työnantajaleiri, joka on päättänyt luopua keskitetyistä ratkaisuista ja jopa valtakunnallisista työehtosopimuksista. Niin makaa kuin petaa.
Ei ole mitään tapaa valtiolle “varmistaa”, että palkkaratkaisut ovat maltillisia tai että linja on yhtenäinen. Niiden, jotka nyt haikailevat valtion ja työmarkkinaosapuolten yhteistyön perään, olisi kannattanut olla kiinnostuneempia ammattiyhdistysliikkeen varoituksista silloin, kun ensin EK ja sitten yksittäiset isot työnantajaliitot tekivät omat ratkaisunsa sopimusjärjestelmän romuttamiseksi. Nämä toimet lisäsivät epävakautta ja ennakoimattomuutta.
Toiseksi palkansaajajärjestöt ovat jo ilmoittaneet, että ne eivät ole kiinnostuneita verokevennyksistä ja valtiovarainministerin ehdotuksesta kytkeä nämä palkkaratkaisuihin. Monet työntekijäjärjestöt ovat aivan aiheellisesti tuoneet esille, että laajat verokevennykset lisäisivät valtiontalouden alijäämää aikana, jolloin pikemminkin pitäisi pohtia kaikkia mahdollisia keinoja lisätä panostuksia sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulan ratkaisemiseksi sekä pienituloisten toimeentulon parantamiseksi.
Huomattavan paljon parempi ratkaisu tässä tilanteessa, varsinkin jos huolena on valtiontalouden tasapaino sekä se, että varsinaiset palkankorotusprosentit uhkaavat nousta liian suuriksi, on työntekijöiden sosiaaliturvamaksujen siirtäminen takaisin työnantajien kannettavaksi.
Kilpailukykysopimuksen yhteydessä tehtiin miljardiluokan tulonsiirto työntekijöiltä työnantajille, kun työntekijöiden osuutta veroluonteisista sosiaalivakuutusmaksuista kasvatettiin kahdella prosenttiyksiköllä.
Maksuvastuiden siirtäminen takaisin työnantajille on tässä tilanteessa perusteltua. Haluan selväsanaisesti oikaista Elinkeinoelämän keskusliiton Jyri Häkämiehen virheellistä käsitystä siitä, että hallituksen sisällä ei tälle ajatukselle olisi kannatusta. Se ei pidä paikkaansa. Vasemmistoliitto kannattaa maksuvastuiden siirtämistä työnantajien kannettavaksi ja kehotamme kollegojamme muissa hallitusryhmissä antamaan selvän vastauksen siihen, miten tähän perusteltuun ehdotukseen suhtaudutaan.
Hyvät ystävät,
Kuten alussa totesin, on hallituksen tärkeimpiä tehtäviä tulevan talven aikana auttaa suomalaisia pärjäämään nousevien hintojen kanssa.
Ruuan ja sähkön hinnan nousu on todella vaikeaa erityisesti kaikkein pienituloisimmille, joilla jo valmiiksi on mennyt merkittävä osa tuloistaan ruokaan ja asumiseen.
Samalla pitää muistaa, että tuen tarve koskee monia muitakin. Miettikää sähkölämmitteisessä kiinteistössä asuvaa eläkeläistä, joka nyt joutuu hankkimaan uuden sähkösopimuksen, koska vanha määräaikainen sopimus on loppunut tai sähköyhtiö mennyt konkurssiin. Hän joutuu todennäköisesti solmimaan sopimuksen, jonka hinta on kolme- tai jopa viisinkertainen verrattuna siihen hintatasoon, johon Suomessa ollaan totuttu. Sähkölämmitteisessä kiinteistössä sähkölasku voi olla niin kallis, ettei tavallisella eläkeläisellä tai palkansaajaperheellä ei ole siihen varaa. Kaukolämmöllä lämpenevässä kerrostaloasunnossa tilanne ei välttämättä ole samalla tavalla akuutti. Tästä syystä hallituksen on kyettävä löytämään ratkaisuja, jotka vastaavat eri tilanteissa olevien suomalaisten tarpeisiin.
Samalla on todettava, että täydellistä tai täydellisesti kohdentuvaa tuen muotoa ei ole. Suomessa ei ole olemassa sellaista yleistä tulonsiirtomekanismia, jolla voisi maksaa juuri tietyille henkilöille, työmarkkina-asemasta ja iästä riippumatta, yleistä tukea sähkön tai polttoainehintojen kompensoimiseksi. Ei ole olemassa mitään työkalua, jolla ihmisille voisi maksaa “energiarahaa”. Ihmiset kuitenkin tarvitsevat tukea ja apua nyt. Vasemmistoliitto nosti jo vuoden alussa esille tarpeen luoda tällainen uusi työkalu, jolla tukia olisi mahdollista kohdentaa esimerkiksi aluepoliittisin tai sosiaalipoliittisin perustein. Hallitus tekikin helmikuussa päätöksen ”tulo- ja alueperusteisesti kohdennetusta tukijärjestelmästä”, ja olemme vasemmistoliitossa erittäin pettyneitä siihen, että tämä valmistelu ei valtiovarainministerin johdolla ole edennyt.
Hyvät ystävät,
Hallituksen on riihessä keskityttävä erityisesti kahteen kokonaisuuteen:
– sähkön kohtuuttoman kallistumisen estäminen ja nousseiden sähkönhintojen kompensointi niille kuluttajille, jotka muuten joutuvat kohtuuttomiin tilanteisiin sekä
– pienituloisten tukeminen nousevien elinkustannusten kanssa.
Sähkön hinnan kohdalla olemme esittäneet niin sanotun Norjan mallin selvittämistä. Siinä sähköä saa tuettuun hintaan tiettyyn rajaan asti, jonka jälkeen se on markkinahintaista. Välttämättömän määrän energiaa saisi kohtuuhintaan, mutta samalla kannustettaisiin energiatehokkuuteen. Olemme myös valmiita tarkastelemaan muunlaisia sähkön hintakattoja sekä sähkön arvonlisäveron laskemista, mikäli se rahoitetaan windfall-verolla. Sähkön hinnannoususta johtuvan ansioton voitto on pantava verolle. Esimerkiksi tuulivoiman, ydinvoiman tai vesivoiman tuotantokustannukset eivät ole nousseet siinä missä energian hinta.
Olemme jo aikaisemmin ehdottaneet ruuan arvonlisäveron laskemista vaihtoehtona laajoille yleisille tuloveroalennuksille ja suhtaudumme myös myönteisesti siihen, että selvitetään uusia helpotuksia työmatkavähennykseen.
Pienituloisten osalta ehdotamme useita toimenpiteitä.
On oikein, että huomio kiinnittyy lapsiperheiden tilanteeseen, mutta olen hämmästykseni huomannut, että useiden puolueiden tähän asti esittämät ratkaisut eivät itse asiassa hyödytä pienituloisimpia perheitä ollenkaan. Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen on sinänsä kannatettava tavoite, mutta pienituloisimmat perheet ovat nollamaksuluokassa jo nyt. Ylimääräisen lapsilisän maksamisen ongelma on ennen kaikkea se, että se ei hyödytä toimeentulotuen varassa olevia perheitä, joilta se leikkaantuu pois. Hyvätuloisille lapsilisä kyllä tulee täysimääräisenä tilille.
Vasemmistoliiton ehdoton edellytys budjettiriihessä on se, että tehtävien päätösten on hyödytettävä myös kaikkein pienituloisimpia. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen kertoo omassa puheenvuorossaan tarkemmin vasemmistoliiton esityksistä.
Kouluruokailun kehittäminen on myös kannatettava tapa vastata perheiden tilanteiden vaikeutumiseen. Meidän mielestämme paras malli olisi valtion myöntämä avustus kunnille aamupalatarjoilun järjestämiseksi ainakin osassa kouluja. Vasemmistoliiton valtuutetut eri puolilla Suomea ovat jo aiemmin tehneet töitä aamupalatarjoilun saamiseksi sellaisiin kouluihin, joissa sille olisi erityistä tarvetta. Nyt olisi hyvä paikka valtiolle antaa tukea tämän mahdollistamiseksi yleisemmin.
Toinen vaikeassa asemassa oleva joukko, jota tähän asti tehdyt toimet eivät ole hyödyttäneet, ovat ylivelkaantuneet. Valitettavasti ulosoton suoja-osaan ei tehty aikaistettua indeksitarkistusta, ja monien ylivelkaantuneiden tilanne on siksi hankaloitunut entisestään elinkustannusten noustessa.
Vasemmistoliitto on koko tämän hallituskauden ajan tehnyt töitä velkaantuneiden aseman helpottamiseksi. Ulosoton suoja-osuuden nostaminen on kuitenkin ollut yllättävän vaikeaa saada läpi, ottaen huomion miten laajaa joukkoa se koskee. Suomessa on yli puoli miljoonaa henkilöä ulosotossa, ja heillä on monesti hyvin heikot kannustimet tehdä töitä. Olemme tällä hallituskaudella saaneet läpi muun muassa vapaakuukausien määrän lisäämisen, maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentämisen ja rajoituksia pikavippibisnekseen. Ulosoton suoja-osan nosto on kuitenkin koko ajan tyssännyt muun muassa siihen, että uudistuksen työllisyysvaikutuksia on virkamiesten mukaan vaikea arvioida.
Me esitämme, että hallitus päättää ulosoton suoja-osan väliaikaisesta korottamisesta. Se on tehokkain keino auttaa ylivelkaantuneita pärjäämään nousevien elinkustannusten kanssa. Samalla se tarjoaisi mahdollisuuden tutkia korotetun suoja-osan vaikutuksia ylivelkaantuneiden asemaan ja työllisyyteen, jotta asiasta olisi myöhemmin mahdollista tehdä pysyviä ratkaisuja.
Kuten totesin, on vasemmistoliiton ehdoton edellytys budjettiriihessä se, että tehtävät päätökset hyödyttävät myös kaikkein pienituloisimpia. Hallituksen erityinen vastuu on huolehtia heistä, joiden tilanne jo valmiiksi on ollut kaikkein vaikein.
Hyvät ystävät,
Tänä kesänä olemme myös saaneet paljon yhteydenottoja pohjoismaisen työnhaun mallista ja sen toimivuudesta. Olemme huolissamme. TE-toimistojen henkilöstöä on jo valmiiksi hyvin niukasti työmäärään nähden ja on äärimmäisen tärkeää, että voimavarat kohdennetaan oikein. On järjetöntä, että esimerkiksi opettaja, jolla on oman alan työpaikka tiedossa syksystä lähtien mutta sitä ennen muutama kesäkuukausi ilman töitä, laitetaan kesällä hakemaan muita työpaikkoja sanktioiden uhalla. Ei myöskään ole mitään järkeä haastatella keväällä valmistunutta ylioppilasta, jolla on opiskelupaikka tiedoksi syksylle, kahden viikon välein.
Työministeri Tuula Haataisen tulisi pikaisesti ryhtyä toimiin, jotta tällaisille epätarkoituksenmukaisille tilanteille saataisiin loppu. Samalla on myös varauduttava seuraamaan, miten karenssien määrä uuden mallin myötä kehittyy.
Hyvät ystävät,
Vasemmistoliitolle tärkeintä tulevan syksyn aikana on se, että hallitus jatkaa ekologisesti kestävää ja sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaansa. Tulemme jatkamaan omaa työtämme tämän varmistamiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen puhe vasemmistoliiton ministeriryhmän kesäkokouksessa 16.8.2022 kokonaisuudessaan
Hyvät ystävät,
Tämä hallitus, siitä on olosuhteiden sanelemana tullut kriisiajan hallitus.
Koronapandemia, sota Euroopassa ja elinkustannuskriisi ovat lyöneet leimansa tähän hallituskauteen.
Kuitenkin, kriisienkin keskellä, olemme kuitenkin kyenneet tekemään monia tärkeitä ja kauan odotettuja uudistuksia, kuten perhevapaauudistuksen, oppivelvollisuusuudistuksen ja sote-uudistuksen.
Ehkä isojen ja vakavien ulkoa tulleiden kriisien keskellä suomalainen yhteistyöhön perustuva poliittinen kulttuuri on näyttänyt voimansa ja toiminut vakauttajana. Hallituksen saavutuksista on syytä olla ylpeä, vaikka tietenkään kaikki ei ole ollut yhtä ruusuilla tanssimista ja kriisien sävyttämä kausi on ollut monella tavalla raskas.
Kriisitunnelma leimaa myös viimeiseen budjettiriiheemme valmistautumista. Vasemmistoliiton näkökulmasta olennaista on, että erityisesti pienituloiset huomioidaan elinkustannusten nousun kompensoinnista päätettäessä ja kompensointitoimet tehdään tavalla, joka ei kohtuuttomasti heikennä julkisen talouden tasapainoa ja näin aiheuta leikkauspaineita muualle.
Teimme aloitteestani 1.8. voimaanastuneen aikaistetun indeksikorotuksen, joka nosti esimerkiksi kansan- ja takuueläkkeitä, työttömyysturvaa ja muita sosiaaliturvaetuuksia. Työmatkavähennystä on myös korotettu ja polttoaineen jakeluvelvoitetta kevennetty liikkumisen kulujen kohtuullistamiseksi.
Vaikuttaa kuitenkin selvältä, että lisätoimia tarvitaan. Elinkustannusten nousu vaikuttaa erityisen paljon nyt juuri lapsiperheisiin. Erityisesti tarvitsemme lisätoimia pienituloisten lapsiperheiden tukemiseksi.
Olen ehdottanut työttömyysturvan lapsikorotuksen ja toimeentulotuen lapsen perusosan nostoa. Nämä olisivat kustannustehokkaita täsmätoimia kaikista köyhimpien lapsiperheiden auttamiseksi.
On hyvä, että sosiaaliturvaetuudet ja eläkkeet on sidottu indeksiin ja työeläkkeisiin on vuoden vaihteessa tulossa poikkeuksellisen suuri indeksikorotus, joka auttaa eläkeläisiä vaikeassa tilanteessa. On syytä valmistautua siihen, että mikäli elinkustannusten nopea nousu jatkuu myös ensi vuonna, niin ylimääräisiä indeksikorotuksia tehdään myös ensi vuoden aikana.
Kuitenkin yksi merkittävä sosiaaliturvaetuus ei ole indeksisidonnainen ja sen ostovoima on vuosikymmenten saatossa romahtanut. Puhun nyt lapsilisästä.
Näen, että lapsilisät tulisi sitoa indeksiin ja siten varmistaa niiden ostovoiman säilyvyys. Näen indeksiin sitomisen kestävämpänä ratkaisuna, kuin yksittäiset ylimääräiset lapsilisät, joita on ehdotettu.
Mikäli ylimääräinen 13. lapsilisä päätetään maksaa, on ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, että se hyödyttää myös vähävaraisia lapsiperheitä. Ilman erillisiä toimia nimittäin uhkaa käydä niin, että ylimääräinen lapsilisä leikkaantuisi kaikista pienituloisimmilta toimeentulotukea saavilta lapsiperheiltä kokonaan pois. Tätä me emme voisi hyväksyä.
Hyvät ystävät,
Perhevapaauudistus astui voimaan pari viikkoa sitten, ja 4.9. ja sen jälkeen lasketulla ajalla syntyvät lapset pääsevät uuden perhevapaajärjestelmän piiriin.
Uudistus lisää perheille mahdollisten ansiosidonnaisten vapaiden määrää ja siten tukee perheiden toimeentuloa. Uudistus lisää järjestelmän joustavuutta ja huomioi erilaiset perhemuodot, kuten sateenkaariperheet, yksinhuoltajat ja uusperheet.
Uudistus lisää sukupuolten välistä tasa-arvoa kun molemmille vanhemmille on yhtäläiset perhevapaakiintiöt.
Uudistus lähettää viestin siitä, että kaikki perheet ovat tasa-arvoisia ja molemmat vanhemmat ovat tasa-arvoisia. On kuitenkin kiinni perheistä, työpaikoista ja kulttuurista, miten uudistuksen tavoitteet käytännössä toteutuvat ja käyttävätkö erityisesti miehet jatkossa nykyistä enemmän heille suunnattuja perhevapaita.
Lain edessä molemmat vanhemmat ovat nyt tasa-arvoisia, mutta valitettavasti monissa työehtosopimuksissa ei vielä näin ole.
Monissa työehtosopimuksissa naisilla on huomattavasti enemmän palkallisia perhevapaapäiviä kuin miehillä. Tämän tyyppinen epätasa-arvo on paitsi miehiä syrjivää, se ei myöskään vastaa uudistetun lain henkeä.
Pelkona on, etteivät uudistuksen hyvät tavoitteet täysin toteudu, mikäli työehtosopimukset eivät muutu ja mikäli työpaikoilla ei tueta nykyistä tasa-arvoisempaa perhevapaiden käyttöä.
Kunta-alan työehtosopimuksissa uusi perhevapaamalli otettiin esimerkillisesti huomioon, ja toivon, että sama tapahtuisi myös muissa työehtosopimuksissa.
Hallitus ei käy työehtosopimusneuvotteluita, mutta esitän painavan toiveen siitä, että tasa-arvon näkökulma muistetaan neuvotteluissa.
Hyvät ystävät,
Yksi uudistus, joka on laitettu tällä kaudella alulle, mutta joka tulee lihaksi vasta myöhemmin, on sosiaaliturvauudistus. Uudistusta valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa, jolta odotetaan väliraporttia ensi talvena. Väliraportin pohjalta voi seuraava hallitus toivottavasti linjata uudistuksen toimeenpanoa.
Toki tälläkin kaudella pienempiä sosiaaliturvaa uudistavia esityksiä on viety eteenpäin, kuten sovittelun kehittämistä ja työkyvyttömyysetuuksien uudistamista, mutta iso remontti odottaa parlamentaarisia linjauksia.
Uudistukseen suuntautuu korkeita toiveita ja ristiriitaisiakin odotuksia. Tosi asia on, että täysin ihanteellisesta sosiaaliturvamallista ei ole olemassa lopullista poliittista yhteisymmärrystä eikä täydellistä sosiaaliturvamallia ole olemassakaan. Tosi asia on niin ikään sekin, että sosiaaliturvaa on vaikea parantaa ilman, että se vaatii lisärahoitusta.
Parhaassa tapauksessa komitea löytää kuitenkin yhteisymmärryksen joistain sosiaaliturvan kehittämisen periaatteista, kuten perusturvaetuuksien yhtenäistämisestä ja sosiaaliturvan ja työtulojen yhteensovittamisen parantamisesta.
Toivon, että yhteisymmärrys voitaisiin löytää myös joistain konkreettisista ja ilmeisistä muutostarpeista. Yksi selkeä muutosta vaativa elementti johon toivon komitean kannanottoa, on vuoroasumisen nykyistä parempi huomioiminen etuuksissa.
Nykyisin moni lapsi vuoroasuu, mutta nykyinen sosiaaliturva on rakennettu yhden kodin olettaman varaan. Vuoroasuminen tulisi voida huomioida esimerkiksi asumistuessa ja lapsilisä tulisi voida jakaa molemmille vanhemmille.
Vuoroasuminen on hyvä esimerkki siitä, että sosiaaliturvaa on uudistettava siten, että se elää ajassa ja heijastaa ihmisten nykyisiä elämän olosuhteita. Järjestelmät ovat olemassa ihmisiä varten, pitämässä huolta elämisen edellytyksistä, vahvistamassa hyvinvointia ja tasaamassa eriarvoisuuksia. Sosiaaliturva on mukautettava tukemaan ihmisten elämää, eikä toisinpäin.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramon puhe vasemmistoliiton ministeriryhmän kesäkokouksessa 16.8.2022
kokonaisuudessaan
Syksy ja talvi tulevat olemaan poikkeuksellisen haastavia eduskunnassa.
Edeltävästä oikeistohallituksesta poiketen tämä hallitus on onnistunut viemään hankkeensa maaliin, vaikka korona ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat vieneet valtavasti huomiota ja aikaa.
Valmistelujonossa on kuitenkin yhä hallitusohjelmassakin sovittuja uudistuksia, kuten erittäin tärkeä translain uudistaminen. Eduskuntaryhmässä olemme tietysti valmiita tekemään pitkää päivää, jotta loppusuorakin onnistuu, eikä käy kuten kahdelle edelliselle hallituskokoonpanolle.
Onneksi monet suuret uudistukset – oppivelvollisuusuudistus, joka, kuten Roope Uusitalo arvioi, taitaa olla vaalikauden suurin uudistus. Toisenlaisella hallituspohjalla se olisi jäänyt tekemättä. Perhevapaauudistus sekä soteuudistus on myös jo lyöty pöytään.
Sote-uudistuksen kanssa on vielä paljon tekemistä ja kysymysmerkkejäkin, mutta olen onnellinen, että hallitus on käyttänyt kuluneet yli 3 vuotta hyvinvointivaltion vahvistamiseen. Talouskin on saatu parempaan kuntoon, kun 2010-luvun alisuorittajasta on tullut Euroopan parhaiten selviytyviä maita. Työllisyysasteen nostotavoite, jota moni piti mahdottomana, on jo saavutettu (kun huomioidaan laskutavan muutos).
Venäjän toiminta on kuitenkin tuonut synkkiä pilviä koko Euroopan talouden ylle. Etenkin kaasuriippuvaisen Saksan talouden romahdus näkyisi nopeasti myös meillä.
Tietysti paljon jäi myös tekemättä seuraavalle vaalikaudelle. Verojärjestelmän vikojen korjaaminen päätettiin käytännössä jo hallitusneuvotteluissa jättää tekemättä keskustan kynnyskysymysten vuoksi.
Räikeimpänä epäkohtana rikkaimpien listaamattomien yritysten omistajien saama, jo lähes miljardin euron verotuki, jota asiantuntijaryhmät ovat vaalikaudesta toiseen edellyttäneet poistettavaksi.
Niin kauan kuin meillä on varaa tukea yli 800 miljoonalla etenkin perinnöillään eläviä rikkaimpia sukuja, sekä harvalukuista Etelä-Suomen rikkaimpien miesten joukkoa, ovat oikeistopuolueiden puheet pakollisista hyvinvointivaltion leikkauksista ja työhön kannustamisesta irvokkaita ja epäuskottavia. Etenkin, kun verotuen taloudelliset vaikutukset on arvioitu muutenkin haitallisiksi.
Vaikka osinkoverotus lienee yhä jäädytetty, pitää verotuksessakin tehdä vielä tällä vaalikaudella asioita.
Useimmissa länsimaissa käytössä oleva arvonnousuvero varmistaa, ettei veroja Suomessa tehdyistä voitoista voi jättää maksamatta. Vasemmisto ei halua verojärjestelmän puutteilla kannustaa suuria omaisuuksia tehneitä siirtämään kirjojaan veroparatiisiin. Kyse ei ole kaksinkertaisesta verotuksesta, vaan siitä, että kaikki tuotot on verotettava kerran – siellä missä ne on tehtykin.
Gallupjohdossa olevan kokoomuksen puheenjohtaja Orpo on kuitenkin luvannut poistaa tämän isänmaallisen veron, jos puolue pääsee hallitukseen. Tämä on jälleen osoitus kokoomuksen prioriteeteista.
Sen sijaan olemme tyytyväisyydellä seuranneet sitä, miten muut puolueet ovat vastuullisesti tulleet meidän linjoillemme siinä, ettei suuriin, erityisesti parempituloisten tuloveroalennuksiin ole varaa, varsinkaan, kun ne lietsoisivat inflaatiota entisestään. Ongelmat eivät nyt ole kysynnässä vaan tarjonnassa.
Viime viikkojen keskustelu on koskenut energian ja erityisesti sähkön hintaa. Pulaan on joutunut yhä joukko pieni- ja keskituloisia, joita on autettava.
Vasemmistoliitossa olemme halunneet avoimesti tarkastella kaikkia vaihtoehtoja. Olennaista on, että
– Apu kohdentuu niille, jotka sitä kipeästi tarvitsevat
– Mahdollisimman vähän rahasta kohdentuu muualle inflaatiota kiihdyttämään
– Valtion verotuloja ei tarpeettomasti leikata ja oteta tarpeetonta velkaa
– Toimenpiteillä ei kannusteta tuhlaamaan energiaa, josta voi muutenkin tulla pulaa
Ilmastonmuutostakaan ei valitettavasti ole peruttu!
Toimiva keino olisi ns. Norjan malli, jossa jokaiselle tarjottaisiin välttämättömään kulutukseen riittävä kiintiö kohtuuhintaista sähköä. Kiintiön ylittävältä osuudelta voimassa olisivat sitten markkinahinnat, jotta vaikkapa uima-altaan lämmittäminen kovan kysynnän aikana ei olisi järkevää.
Valtaosa sähköntuotannosta on Suomessa yhä edullista – tuulivoimakapasiteetti on yhä isompi ja Olkiluoto kolmonenkin toivottavasti saadaan toimintaan luotettavasti.
Kuluttajahinnat määrittyvät kuitenkin pörssissä korkeimman hinnan perusteella, jonka takia tuottajat saavat sodan ansiosta jättimäisiä ansiottomia voittoja. Näitä voittoja on verotettava useiden muiden maiden tavoin yhteiseksi hyödyksi windfall-verolla.
Windfall-veron tuottoja voidaan sitten käyttää osin esim. sähkön arvonlisäveron alentamiseen tai muihin tukitoimiin, mitä sitten yhdessä hallituksessa pidetäänkin järkevimpänä. Vasemmistoliitto on kannattanut windfall-veroa jo toistakymmentä vuotta, mutta nyt sen tarve on huutava – Eurooppa on sodassa ja mekin olemme siinä korviamme myöten, vaikka sotilaallisen hyökkäyksen vaaraa tänne ei nyt olekaan.
Eduskuntaryhmällä on viikon päästä kesäkokous Kotkassa. Ruuhkaisena ensi talvena eduskunnan ja valtioneuvoston saumaton yhteistyö on poikkeuksellisen tärkeää, jotta tämä hieno hallituskausi saadaan arvonsa mukaisesti päätökseensä. Samalla meidän kaikkien katseemme on jo myös tulevassa. Maailmaa ei saada yhdessä hallituskaudessa valmiiksi. Me olemme valmiita jatkamaan töitä oikeudenmukaisemman maailman eteen jatkossakin.