Vasemmistoliiton puoluevaltuusto teki keväällä 2019 linjauksen, jonka mukaan puolue voi osallistua ainoastaan sellaiseen hallitukseen, joka pitää Suomen sotilasliittojen ulkopuolella. Venäjän Ukrainassa käynnistämän hyökkäyssodan myötä Suomen ja Euroopan ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut merkittävästi lyhyessä ajassa, samoin kuin kansalaisten sekä puolueen jäsenten näkemykset sotilaallisesta liittoutumisesta. Suomi saattaa päätyä hakemaan Nato-jäsenyyttä eduskunnan huomattavan enemmistön tuella.
– Oma näkemykseni on, että mikäli eduskunnan suuri enemmistö päätyy kannattamaan Natoon hakemista, Vasemmistoliiton ei ole syytä tehdä asiasta hallituskysymystä. Lopullisen ratkaisun asiasta vasemmistoliiton näkökulmasta tekee eduskuntaryhmän ja puoluevaltuuston yhteiskokous. Asiasta pitää käydä perusteellinen keskustelu niin, että kaikille näkemyksille on tilaa, puolueen puheenjohtaja Li Andersson toteaa.
Vasemmistoliitto on Ukrainan sodan syttymisen myötä käynnistänyt sisäisen keskustelun ja selvitystyön puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittisista kannoista ja halunnut luoda tilaa ajankohtaiseen ja tietoon perustuvalle keskustelulle päätöksenteon tueksi.
Yhteiskokouksessa ei tehdä linjauksia puolueen Nato-kannasta. Vasemmistoliiton ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjat määritellään puolueohjelmissa, jotka päivitetään kesäkuussa järjestettävässä puoluekokouksessa. Puolueen kansanedustajilla tulee olemaan vapaat kädet eduskunnan mahdollisessa äänestyksessä Nato-jäsenyydestä.