Työ on muuttunut kiihtyneellä tahdilla viime vuosina. Muutoksessa ovat niin työmenetelmät, työn järjestämisen tavat, työn organisointi kuin itse ammatit.
Murrokseen on useita syitä: teknologian kehitys on kasvattanut työntekijöiden osaamisvaatimuksia niin paljon, etteivät joidenkin työikäisten taidot enää riitä avoimilla työmarkkinoilla. Samalla teollinen työ on vähentynyt, kun taas palvelualoilla työskentelee jo lähes seitsemän palkansaajaa kymmenestä. Teollista tuotantoa on siirtynyt jonkin verran muihin maihin, mutta suurempi syy teollisen työn vähenemiseen on työn tuottavuuden kasvaminen – työntekijöitä tarvitaan siis aiempaa vähemmän.
Uudet työpaikat syntyvätkin yhtäällä pienipalkkaisiin, huonojen työehtojen palveluammatteihin ja toisaalla vaativiin asiantuntijatehtäviin.
Katsomme kohti työn tulevaisuutta
Myös digitalisaatio muuttaa työsuhteiden luonnetta ja siirtää työtä palkkatyösuhteiden ulkopuolelle. Aiemmin yleisten vakituisten työsuhteiden sijaan ihmiset tekevät työtä entistä enemmän itsensätyöllistäjinä, yrittäjinä tai eri työskentelytapojen välimuotona. Työn muuttuminen muokkaa työmarkkinoiden olosuhteita otollisiksi nollatuntisopimuksille, vuokra- ja keikkatyölle sekä osa-aikaisille työsopimuksille.
Työn murroksen keskellä me haluamme varmistaa, että työelämä kehittyy turvalliseen, tasa-arvoiseen ja reiluun suuntaan.
Nykyään noin kaksi kolmesta palkkatyössä olevasta työskentelee vakituisessa kokoaikaisessa työsuhteessa. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien osuus kasvaa koko ajan. Työn murroksen keskellä me haluamme varmistaa, että työelämä kehittyy turvalliseen, tasa-arvoiseen ja reiluun suuntaan. Pyrkimyksen työhyvinvointiin on oltava työelämän uudistamisen kärjessä. Lainsäädäntö on päivitettävä vastaamaan työn muutosta, ja siinä on huomioitava epätyypillisten työsuhteiden ominaisuudet sekä itsensä työllistävien näkökulma.
Me uskomme, että työelämää tehostetaan ja tuottavuutta parannetaan työhyvinvointiin ja joustaviin työaikajärjestelyihin panostamalla, ei työaikaa pidentämällä tai palkoista tai lomista leikkaamalla.
Työperäisen pahoinvoinnin kustannusten arvioidaan maksavan yhteiskunnalle vuosittain jopa kymmeniä miljardeja euroja. Työhyvinvointiin panostaminen onkin kannattavaa, sekä inhimillisesti että taloudellisesti.