Vasemmistoliiton toimenpidepaketti 21.3.2024
Sähkö on välttämättömyyshyödyke, jota ilman nykyään ei tule toimeen. Vasemmistoliitto katsoo, että jokaisella pitää olla mahdollisuus saada elämisen perusedellytykset kattava määrä sähköä kohtuuhintaan, myös poikkeuksellisissa oloissa.
Varsinkin sähkölämmitteisissä kodeissa sähköä kuluu väistämättä paljon, jolloin sähkön kallistuminen aiheuttaa monille ongelmia, kuten olemme talven 2022–2023 “hintakriisin” myötä nähneet. Karkeasti ottaen noin 40 prosenttia rivi-, pari- ja omakotitaloista lämpiää sähköllä. Kerrostaloissa vastaava osuus on vain muutama prosentti.
Kohtuuttomien voittojen tekemisen sähkön kaltaisella välttämättömyyshyödykkeillä ei pitäisi olla mahdollista. Sähkömarkkinaa pitää säädellä tehokkaasti niin, että esimerkiksi markkinamanipulaatio ja kohtuuttomat ylivoitot eivät ole mahdollisia. Mikäli yrityksille kertyy ansaitsemattomia ylituottoja, tulee ne ohjata yhteiseen hyvään niin sanotun windfall-veron avulla.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää alla toimenpiteitä sähkömarkkinasääntelyn ja -käytäntöjen kehittämiseksi ja kohtuuhintaisen sähkönsaannin varmistamiseksi.
1. Asetetaan hintakatto kotitalouksien sähkön kohtuukäytölle
Vasemmistoliitto on kesästä 2022 lähtien esittänyt mallia, jossa jokaiselle kotitaloudelle taataan poikkeustilanteissakin kohtuuhintainen sähkö perustarpeisiin (lämmitys, kodinkoneet).
Käytännössä valtio maksaa erotuksen “markkinahinnan” sekä kohtuulliseksi katsotun hinnan (esimerkiksi 12 senttiä kilowattitunti) välillä tiettyyn kulutusmäärään asti. Tämän välttämättömyyskulutuksen ylimenevältä osalta maksetaan markkinahinta, mikä kannustaa säästäväisyyteen ja energiatehokkuuteen ja ehkäisee energiapulaa poikkeustilanteessa. Kohtuullisen käytön rajan asettamisessa tulee huomioida eri asumistyypit.
Tuki näkyisi suoraan kuluttajien sähkölaskulla, eikä sitä tarvitsisi erikseen hakea.
Edellisen hallituksen aikana käynnistettiin valmistelu tämän kaltaisesta kuluttajien poikkeusolojen hintakattomallista, mutta Orpon hallitus ei ole vieläkään tuonut asiaa koskevaa esitystä eduskunnan käsiteltäväksi siitä huolimatta, että eduskunnan talousvaliokunta edellytti tätä jo helmikuussa 2023.
Samansuuntainen esitys kohtuuhintaisen energian takaamisen mahdollistamiseksi hintakriisien aikana sisältyy myös valmisteilla olevaan EU-sääntelykehikkoon.
2. Mahdollistetaan irtautuminen kohtuuttomista sähkösopimuksista
Suomessa on paljon kotitalouksia, jotka tekivät pitkän määräaikaisen sähkösopimuksen hinnan ollessa kalleimmillaan syksyn 2022 ja alkuvuoden 2023 välillä. Moni otti kalliin määräaikaissopimuksen, koska yleisenä pelkona oli, että jatkaisi kipuamistaan.
Sittemmin sähkö on halventunut merkittävästi. Kalliista sopimuksista irtautuminen on kuitenkin osoittautunut hyvin vaikeaksi, ja jotkut maksavat sähköstään jopa moninkertaisesti suhteessa nykyisiin hintoihin. Tilanne on heidän kannaltaan kohtuuton, ja se on ongelmallista myös kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Valtaosa sähkönmyyjistä ei ole mahdollistanut sähkösopimuksista irtautumista siitä huolimatta, että esimerkiksi Kuluttajariitalautakunta on linjannut, että yritysten tulee helpottaa kohtuutonta hintaa maksavien tilannetta, ja kuluttaja-asiamies on pyrkinyt edistämään asiaa neuvottelemalla sähköyhtiöiden edustajien kanssa.
Tilanteen epäoikeudenmukaisuutta alleviivaa, että samaan aikaan monet sähköä itse tuottavat yhtiöt ovat tehneet ennätystuloksia, kun niiden omat tuotantokustannukset ovat pysyneet matalalla.
Vasemmistoliitto katsoo, että kohtuuttomien määräaikaissopimusten vankeina olevia kotitalouksia on autettava ja poliittisten päätöksentekijöiden on mahdollistettava heille irtautuminen kohtuuttomista sähkösopimuksista esimerkiksi niin sanotun armahduslain avulla.
3. Turvataan kuluttajille aito mahdollisuus neuvotella sopimusehdoista ja maksuajoista
Edellinen hallitus velvoitti lailla sähköyritykset myöntämään asiakkailleen neljä kuukautta korotonta lisämaksuaikaa alkuvuoden 2023 sähkölaskuille.
Kuluttaja-asiamies on kiinnittänyt huomiota siihen, sähkön hintojen ollessa poikkeuksellisen korkealla sähköyhtiöiden asiakaspalvelut ovat olleet paikoin niin ruuhkautuneita, ettei kuluttajilla ole ollut tosiasiallisesti mahdollisuutta neuvotella sähkölaskulle maksuaikaa, vaihtaa sopimustyyppiä, reklamoida myyjän hinnankorotuksesta tai vaatia määräaikaisen sopimuksen sovittelua.
Tästä on seurannut edelleen kasvava piikki sähkölaskuista johtuviin maksuhäiriömerkintöihin. Tilanne on monen kuluttajan kannalta kohtuuton. Suuri osa sähkönmyyjistä on kaiken lisäksi kiistänyt kuluttajansuojalain soveltamisen sähkösopimuksiin kokonaan tai osin.
Vasemmistoliitto katsoo, että sähköyhtiöille tulee säätää pysyvä lainsäädännöllinen velvoite pidentää asiakkaidensa maksuaikoja ja muillakin tavoin sovitella sopimusehtoja sähkön hinnan kallistuessa voimakkaasti. Kuluttajilla tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus sopia asiasta yhtiöiden kanssa. Velvoitteen rikkomisesta tulee seurata sanktioita.
4. Autetaan suomalaisia säästämään energiaa ja rahaa
Energiaan tulee suhtautua arvokkaana välttämättömyyshyödykkeenä. Energiaa tulee säästää ja energiatehokkuutta tulee parantaa.
Vasemmistoliitto haluaa ohjata sähkönkäyttäjiä kulutusjoustoon sekä pehmein että kovin keinoin. Kansalaisia tulee ohjeistaa välttämään sähkön käyttämistä niukkuuden hetkinä ja kysyntäpiikkien aikaan tehokkaalla ja hyvin kohdennetulla viestinnällä, esimerkiksi tekstiviestein.
Viestinnällä ja ohjeistamisella voidaan päästä pitkälle kysyntäpiikkien siirtämisessä ja tasaamisessa, mutta markkinaehtoisessa sähköntuotannossa on myös mahdollista, että sähköstä tulee pulaa. Tällöin kulutusjoustoon syntyy pakko. Sähkönmyyjät pitää velvoittaa hyödyntämään kulutusjouston mahdollisuudet (mm. automaatio, etäohjaus) kuluttajien eduksi sekä energian säästämiseksi.
Teollisuutta tulee kannusteiden lisäksi myös velvoittaa energian käytön säästämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen.
Kotitalouksien ja taloyhtiöiden energiaremontteja tulee tukea, ja viime hallituskaudella tehokkaiksi osoittautuneet energia-avustukset pitää palauttaa.
5. Kirjataan energiaköyhyys lakiin
Energiaköyhyyden määritelmä tulee kirjata lakiin, ja Suomeen tulee luoda mekanismeja energiaköyhyyden ehkäisemiseksi. Tällainen velvoite sisältyy myös EU:ssa alustavasti hyväksyttyyn esitykseen sähkön kuluttajien suojelemiseksi.
Energiaköyhyyden määritteleminen lain tasolla toimisi työkaluna selvittää ilmiön laatua ja laajuutta Suomessa. Myös kuluttaja-, energia- ja sosiaalipolitiikan toimenpiteitä olisi näin mahdollista kohdentaa tehokkaammin oikeille henkilöille.
Energiaköyhyyden torjunnassa olisi syytä panostaa ennen kaikkea rakenteellisiin toimenpiteisiin, kuten energiatehokkaampi asuminen, lämmitysjärjestelmät ja yhtäläinen mahdollisuus uuden teknologian hyödyntämiseen. Näin voidaan puuttua ongelman juurisyihin.
Tähän tarkoitukseen hallituksen tulee ottaa jälleen käyttöön viime kaudella myönnetyt kotitalouksien energiaremontteihin myönnetyt, erittäin suositut ja tehokkaat energiaremonttiavustukset.
6. Otetaan käyttöön yritysten ylivoitto- ja luonnonvaravero
Suomessa säädettiin edellisellä hallituskaudella väliaikainen ns. windfall-vero, jonka tarkoitus oli ohjata sähkön hinnannousun aiheuttamat energiayhtiöiden ansaitsemattomat ylituotot yhteiseen hyvään ja tavallisten ihmisten ahdinkoa helpottavien toimien rahoitukseen.
Valitettavasti vero epäonnistui tavoitteessaan ja sen tuotot ovat jäämässä hyvin vaatimattomaksi valmistelussa tehtyjen oletusvirheiden vuoksi.
Ansaitsemattomien ylituottojen verottamiselle on kuitenkin vahvat kansantaloudelliset ja moraaliset perusteet, ja tällainen vero tulisi tehdä pysyväksi. Viime aikoina vastaavia veroja on muissa Euroopan maissa otettu käyttöön myös pankeille, jotka ovat Suomessakin tehneet ennätysvoittoja keskuspankkien korkopolitiikan seurauksena. Oikein kohdennetulla ylituottoverolla olisi voitu viime vuosina saada valtion kassaan vähimmilläänkin useita satoja miljoonia euroa, mahdollisesti paljon enemmän.
Vasemmistoliitto haluaa säätää Suomeen pysyvän windfall-veromallin, joka ohjaa yritysten ansiottomat ylituotot yhteiseen hyvään.
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja biodiversiteettitavoitteidemme saavuttaminen edellyttää, ettei uusiutuvan energian tuotantolaitosten rakentaminen heikennä monimuotoisuutta ja että ympäristösääntelyä tiukennetaan. Suomessa on myös ennallistettava merkittävä määrä vesistöjä, mikä tarkoittaa joidenkin patojen purkamista ja voi siten vaikuttaa myös sähkön hintaan.
Asiantuntijoiden esittämä vesivoiman tuottajille kohdistettava luonnonhaittavaravero olisi oikeudenmukainen tapa tasata kestävän siirtymän kustannuksia tavallisten sähkönkäyttäjien, valtion ja energiayritysten kesken. Näin saataisiin myös varoja energiaoikeudenmukaisuustoimien rahoittamiseen.
7. Kohtuullistetaan sähkön siirtohintoja
Sähköenergia, sähkön siirto ja verot muodostavat jokainen noin kolmanneksen sähkölaskusta. Siirtoverkot ovat luonnollisia monopoleja, joilla ei ole alueellaan kilpailijoita.
Valtaosa Suomen 77 verkkoyhtiöstä on kunnallisessa omistuksessa, mutta esimerkiksi suurista voitoistaan, hinnankorotuksistaan ja verosuunnittelustaan julkisuudessa olleen Carunan ja Elenian taustalla on ulkomaisia sijoitusrahastoja. Kataisen hallituksen päätös myydä valtionyhtiö Fortumin sähköverkko Carunalle oli historiallinen virhe, jota vasemmistoliitto ainoana tuolloisen hallituksen puolueista vastusti.
Energiavirasto otti tämän vuoden alussa käyttöön uuden valvontamenetelmän, jonka on määrä kohtuullistaa sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelua ja voittoja kuluttajien eduksi. Uudistuksen taustalla on edellisellä hallituskaudella aloitettu valmistelu, ja muutokset ovat jatkoa edellisen hallituksen säätämille tuotto- ja kertakorotuskatoille. Virasto muutti esitystään sähköverkkojen arvon määrittelystä viime metreillä sähköverkkoyhtiöiden vastustuksen vuoksi, minkä on arvioitu merkitsevän noin sadan miljoonan euron lisälaskua kuluttajille.
Mikäli siirtohinnat eivät laske ja verkkomonopoliyhtiöiden voitot pysyvät suurina, tulee Energiaviraston tiukentaa tuottosääntelyä.
On myös varmistettava, että kantaverkkoyhtiö Fingridin hinnanalennuksista tai esimerkiksi maksuttomista kuukausista jakeluyhtiöille koituvat hyödyt siirtyvät täysimääräisesti kuluttajille eivätkä jakeluyhtiöt vedä välistä.
Vuonna 2023 Fingrid jätti jakeluverkkoyhtiöiltä perimättä 300 miljoonan euron (kuuden kuukauden) edestä maksuja, ja se on aiemmin kertonut toimivansa samoin myös 2024. Caruna ja Elenia ovat jo ilmoittaneet, etteivät ne tästä huolimatta aio laskea omilta asiakkailtaan perimiään siirtohintoja, toisin kuin jotkut muut yhtiöt, vaan ne aikovat pitää hyödyn itsellään.
8. Muut uudistukset
Sähkö on paitsi välttämättömyyshyödyke, myös finansoitunut markkinatuote. Suomen sähköntuotannnon omistus on Suomessa hyvin keskittynyttä ja lisäksi omistussuhteet ovat ristiinkytkeytyneitä. Tämä altistaa sähkömarkkinat manipulaatiolle ja ylisuurien katteiden laskuttamiselle.
Suomessa tulee tarkastella pysyvän tuottomarginaalikaton asettamista sähkön tuottajille. Samalla Energiavirasto tulee velvoittaa seuraamaan ja arvioimaan sähköyhtiöiden tuottokatetta yrityskohtaisesti. Tämä edellyttää viraston toimivaltuuksien laajentamista sekä resurssien turvaamista.
Sähkömarkkinoiden toimintaa koskevan ymmärryksen lisäämiseksi ja asianmukaisen sääntelyn ja valvonnan tukemiseksi tutkijoiden mahdollisuuksia saada tietoa sähkön kulutuksesta ja sähkömarkkinoista tulee parantaa. Tämä edellyttää muutoksia esimerkiksi Energiaviraston ja kantaverkkoyhtiö Fingridin käytäntöihin.
Uusiutuvan energian tuotantoa, energian varastointia sekä energiatehokkuuden parantamista tulee julkisin toimin tukea luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutoksen hillintä huomioiden. Uuden kapasiteetin luominen vahvistaa energiaomavaraisuutta ja ehkäisee sen kaltaisia hintapiikkejä, joita Euroopassa koettiin Venäjän hyökkäyssodan alettua ja venäläisen fossiilienergian tuonnin vähentyessä.
Kapasiteettimekanismin tavoitteena on varmistaa sähkön toimitusvarmuus tilanteessa, jossa tarjonta on niukkaa. Mekanismeja on erilaisia ja niillä on eri hintavaikutuksia. Suomi tavoittelee kustannustehokasta kansallista kapasiteettimekanismia EU-kehityksen kulkiessa samaan suuntaan. Vasemmistoliitto kannattaa sellaisia mekanismeja, jotka eivät nosta sähkön hintaa merkittävästi ja joilla ei vaikeuteta uusiutuvan energian kapasiteetin luomista.