12.4.2024
Kokoomuksen ja perussuomalaisten johtama hallitus päättänee kehysriihessään mittavista julkisen talouden sopeutustoimista. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella uusia menoleikkauksia päätettäisiin noin kahden miljardin euron edestä ja veronkorotuksia noin miljardin verran. Tämä kolmen miljardin sopeutus tulee hallituksen aiempien, usean miljardin leikkausten päälle.
Tiettävästi kehysriihessä päätettävät leikkaukset painottuvat sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä mahdollisesti sosiaaliturvaan, ennen kaikkea eläkkeisiin, joista hallitus on aiemmin luvannut olla leikkaamatta. Veronkorotuksissa puolestaan korostuisi arvonlisäverotus.
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat jo nyt kriisiytyneet riittämättömän rahoituksen vuoksi. Lisäleikkausten vaikutukset ovat tuhoisia. Julkisten sote-palveluiden heikentämisen rinnalla hallitus on jo tukenut yksityisen terveydenhoidon sote-yrityksiä Kela-korvauksia kasvattamalla ja aikoo ilmeisesti kasvattaa näitä yritystukia vielä merkittävästi säästöpuheistaan huolimatta. Nämä rahat ovat suoraan pois julkisista terveyspalveluista ja julkisesta taloudesta. Sosiaaliturvaa hallitus on heikentänyt historiallisella tavalla, mikä kasvattaa eriarvoisuutta ja köyhyyttä.
Hallituksen veropäätökset ovat tähän asti painottuneet veronkevennyksiin. Veromuutokset ovat heikentäneet julkistaloutta, suosineet suurituloisia ja kasvattaneet kasvihuonekaasupäästöjä niin, että Suomen ilmastotavoitteet karkaavat. Mikäli hallitus ennakkotietojen mukaisesti kiristää arvonlisäveroa, vahvistaa tämä verolinjan epäoikeudenmukaisuutta: arvonlisäverokorotukset ovat luonteeltaan regressiivisiä eli tuloeroja kasvattavia ja ne iskevät eniten pienituloisiin. Suomen arvonlisäveroprosentit ovat jo ennestään korkeita EU-maiden yleistasoon verrattuna.
Keskeinen syy alijäämän merkittävään kasvuun Petteri Orpon hallituskaudella on kokonaisveroasteen merkittävä lasku, josta vastuu on yksin hallituksen. Mikäli veroaste säilyttettäisiin esimerkiksi vuoden 2022 tasolla, kuittaisi tämä yksistään valtaosan hallituksen tavoittelemasta sopeutuksesta. Arvonlisäveron sijaan verosopeutukseen on kuitenkin parempia keinoja.
Muita merkittäviä rakenteellisia ja Suomen julkistalouden kestävyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat tuottavuuden heikko kehitys sekä väestörakenteen muutos. Hallituksen panostukset tuottavuuteen ja osaamiseen ovat riittämättömiä, ja hallituksen väestöpolitiikka heikentää taloudellista huoltosuhdetta.
Alla on listattu vasemmistoliiton esityksiä julkisen talouden rahoitusaseman vahvistamiseksi oikeudenmukaisella tavalla. Tässä pääpainopiste on verotuksessa, eikä listaus ole tyhjentävä. Muilta osin olemme esittäneet oman ohjelmamme Suomen talouden vahvistamiseksi kattavasti esimerkiksi vaihtoehtobudjetissamme, johon myös valtaosa alla olevista esityksistä sisältyy.
Listauksemme osoittaa, että pienituloisilta ja peruspalveluista leikkaamiselle ja tuloeroja kasvattaville arvonlisäverokorotuksille on olemassa oikeudenmukaisempia ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden kannalta perustellumpia vaihtoehtoja.
Esityksemme vahvistaisivat julkista taloutta yli neljällä miljardilla eurolla. Ne tiivistävät veropohjaa, korjaavat verotuksen selkeitä epäkohtia, tekevät verojärjestelmästä oikeudenmukaisemman ja parantavat verotuksen ympäristöohjausta.
Ottaen huomioon, että Suomen talous on ollut taantumassa vuoden 2023 loppupuolelta lähtien eikä käännettä parempaan ole odotettavissa ennen kuluvan vuoden loppua, emme kannata finanssipolitiikan kiristämistä nykytilanteessa. Se ainoastaan syventäisi ja pidentäisi taantumaa. Vero- ja menomuutosten ajoituksen on perustuttava realistiseen arvioon talouden suhdanteesta ja siihen nähden tarkoituksenmukaisesta finanssipolitiikan kokonaisuudesta.
Suurten omaisuuksien ja tulojen verottaminen
Varallisuuserot ovat Suomessakin tuloeroja suuremmat, ja varallisuutta sekä pääomatuloja verotetaan Suomessa verrattain kevyesti. Näiden veroasteita on mahdollista korottaa ja veropohjia tiivistää tavalla, joka on oikeudenmukainen sekä kansantaloutta vahvistava.
Esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden massiivisen osinkoverotuen karsimisesta vallitsee suuri asiantuntijakonsensus. Verotuki on epäoikeudenmukainen ja talouden toimintaa vääristävä, ja lisäksi se johtaa pääomien tehottomaan kohdentumiseen, mikä heikentää tuottavuutta. Suuria pääomatuloja verotetaan Suomessa muutenkin huomattavan kevyesti. Yleistä varallisuusveroa Suomessa ei ole enää lainkaan.
Myös perintö- ja lahjaveron kiristämiselle on vahvat taloudelliset ja oikeudenmukaisuusperusteet. Vero ei kohdistu henkilön omiin ponnisteluihin, kuten työ- tai yrittäjäpanokseen. Etenkin suuria perintöjä verotetaan Suomessa hyvin kevyesti. Yritysomaisuuden siirtyessä perintöveroa maksetaan mittavien huojennusten vuoksi keskimäärin vain muutamia prosentteja, ja korkeamman veron on jopa arvioitu tehostavan yritystoimintaa.
Juha Sipilän hallituksen aikaan säädetty niin sanottu yrittäjävähennys hyödyttää suhteettomasti suurituloisimpia henkilöyrittäjiä, eikä sille ole kestäviä kansantaloudellisia tai oikeudenmukaisuuteen liittyviä perusteita. Tutkimusten valossa myös kotitalousvähennys painottuu suurituloisille, eikä sen kohtuullistamisesta aiheutuisi merkittäviä työllisyys- tai muita haittoja.
Esityksemme varallisuus- ja tuloverotuksen kehittämiseksi (tuottoarviot miljoonaa euroa)
| Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistus | 600 |
| Pääomatuloveroasteikon progression lisääminen | 200 |
| Suurituloisia suosivan yrittäjävähennyksen poisto | 150 |
| Suurten perintöjen ja lahjojen veronkiristys | 200 |
| Suurten varallisuuksien maltillinen miljonäärivero | 500 |
| Varainsiirtoveromuutosten peruminen | 60 |
| Kotitalousvähennyksen kohtuullistaminen | 100 |
| Ansiotuloveroasteikon progression vahvistaminen | 150 |
Yritys- ja sijoitustoiminnan veropohjan vahvistaminen ja laajentaminen
Ulkomailta on mahdollista sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin, kiinteistöihin ja metsiin maksamatta lainkaan veroa Suomeen. Kyseessä on merkittävä Suomen veropohjan aukko, jonka merkitys kasvaa ulkomaalaisten sijoitusten lisääntyessä. Järjestelmä antaa myös ansaitsematonta kilpailuetua ulkomaalaisille toimijoille suhteessa kotimaisiin. Ongelman korjaamiseksi vasemmistoliitto on pitkään esittänyt maltillista lähdeveroa osinkoverosta vapautettujen yhteisöiden osinkotuloille. Ulkomaisten rahastojen tapauksessa verovapaus voi koskea myös kiinteistötuloja, kuten vuokratuloja, puun myyntituloja ja kiinteistöjen myyntivoittoja.
Pankkeja ja rahoituslaitoksia verotetaan hyvin kevyesti suhteessa muiden toimialojen yrityksiin, varsinkin kun huomioidaan alan suuri kannattavuus sekä rahoitustoiminnan kansantaloudelliset riskit. Rahoitussektori on esimerkiksi vapautettu kokonaan arvonlisäverosta. Vasemmistoliitto on pitkään kannattanut finanssitransaktioihin kohdistuvaa EU-tason rahoitusmarkkinaveroa. Tavoite on edelleen perusteltu, mutta samalla rahoitusalalle tulisi ottaa käyttöön kansallinen vero, kuten muissa Pohjoismaissa on tehty. Tämä olisi mahdollista toteuttaa Ruotsin mallin mukaisena, pankkien hallitsemien varojen arvoon perustuvana verona, tai Tanskan ja Norjan kaltaisella järjestelyllä, jossa pankeilta peritään erillistä henkilökustannuksiin perustuvaa veroa sekä 3–4 prosenttiyksikköä muita yrityksiä korkeampaa yhteisöveroa.
Katsomme myös, että pankkien ja muiden alojen ansaitsemattomia ja olosuhteiden muutoksista aiheutuvia ylituottoja tulisi rajoittaa niin kutsutulla windfall-verolla.
VIime kaudella säädetty kaivostoiminnan vero on liian matala suhteessa alan ympäristöhaittoihin sekä (usein kansainvälisten) yritysten kansallisomaisuutemme hyödyntämisestä saatavaan taloudelliseen hyötyyn. Useissa verrokkimaissa vastaava vero on huomattavasti korkeampi.
Esityksemme yritysten ja sijoitusten verotuksen tehostamiseksi
| Verovapaiden yhteisöiden osinkojen ja kiinteistötulojen verotus | 200 |
| Pankkien ja rahoituslaitosten toiminnan vero | 300 |
| Yritysten ansaitsemattomien ylituottojen verotus (windfall) | 100 |
| Kaivostoiminnan rojaltiveron uudistus | 100 |
Ympäristöhaittojen hinnoittelu
Suomessa ympäristöhaittoja ja varsinkin fossiilienergian käyttöä on verotettu pitkään. Järjestelmää on ajan saatossa korjattu, mutta toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, verotuksen taso ei ole pysynyt kasvaneen päästövähennystarpeen mukaisena. Esimerkiksi bensaveron reaalitaso ei ole Suomessa juuri muuttunut 2000-luvun alusta.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten johtama hallitus muodostaa tässä mielessä historiallisen poikkeuksen: heidän päätöksillään fossiilenergiaverotus kevenee hallituskauden aikana sadoilla miljoonilla euroilla, mikä on tuhoisaa sekä julkisen talouden että ilmaston kannalta.
Vasemmistoliton julkisen talouden vahvistuspaketissa hallituksen ympäristölle ja julkistaloudelle haitalliset veronkevennykset perutaan ja energian valmisteverot sidotaan indeksiin niiden reaalisen tason ja ohjausvaikutuksen säilyttämiseksi. Ympäristölle haitallisia verotukia karsitaan.
Lentoliikenteen verokohtelu ole linjassa alan ympäristöhaittojen tai muiden kulkumuotojen päästöhinnoittelun kanssa. Tämän epäsuhdan oikaisemiseksi ja julkistalouden vahvistamiseksi esitämme maltillista kansallista lentoveroa.
Maankäytön kestävyyden parantamiseksi ja Suomen hiilinielujen vahvistamiseksi tarvitsemme maankäytön muutosmaksun, joka vahvistaa samalla julkista taloutta. Jätteen energiapolton hinnoittelu nopeuttaisi osaltaan energiantuotannon kestävyyssiirtymää.
Julkisen talouden vahvistamiseksi ja kansanterveydellisistä syistä esitämme myös alkoholiverotuksen maltillista korotusta ja hallituksen kevennysten perumista.
Esityksemme ilmasto- ja ympäristöverotuksen kehittämiseksi
| Polttoaineverokevennyksen peruminen | 150 |
| Energiaverojen reaalitason säilyttäminen (indeksointi) | 500 |
| Ajoneuvoveron kevennysten peruminen | 50 |
| Kansallinen lentovero | 100 |
| Jätteenpolton verotus | Kymmeniä miljoonia |
| Maankäytön muutosmaksu | 30 |
| Alkoholiveron muutokset | 50 |
Veropohjan vahvistaminen ja harmaan talouden ehkäisy
Suomen veropohjassa on huomattavia aukkoja, joista osa koskee kansainvälisiä järjestelyitä ja osa kotimaisia verovälttelyrakenteita. Tämän lisäksi varsinaisen harmaan talouden mittakaavaksi arvioidaan useita prosentteja suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä tarkoittaa merkittäviä verotulomenetyksiä sekä rehellisten toimijoiden kilpailuedellytysten heikkenemistä.
Poikkikansallisen yritystoiminnan aggressiivista verosuunnittelua on suitsittu viime vuosina merkittävästi, mutta edelleen voittoja on mahdollista siirtää pois Suomen verottajan ulottuvilta. Ongelman ratkaisemiseksi vasemmistoliitto on esittänyt esimerkiksi korkovähennysoikeuden rajaamista sekä väliyhteisölainsäädännön uudistamista siten, ettei Suomen veroja voisi välttää veroparatiiseissa sijaitsevien pöytälaatikkoyhtiöiden avulla.
Suomessa kaikilla rakennustyömailla ja telakoilla työskentelevillä on oltava näkyvissä heidän veronumeronsa. Käytännön laajentaminen muille harmaan talouden ja talousrikollisuuden riskialoille, kuten esimerkiksi majoitus- ja ravitsemustoimintaan, vähentäisi epäkohtia ja lisäisi valtion tuloja.
Vakuutuskuorien sisälle voi kerryttää varallisuutta ilman, että siitä peritään missään vaiheessa asianmukaista myyntivoitto- tai osinkoveroa. Joissain tapauksissa Suomen verotuksen voi välttää jopa kokonaan esimerkiksi perintö- tai lahjajärjestelyn avulla muuttamalla ulkomaille ennen varallisuuden siirtoa. Finanssialan ja verottajan arvioiden mukaan suomalaisilla on vakuutuskuorissa yhteensä lähes 50 miljardia euroa. Vasemmistoliitto katsoo, että lähtökohtaisesti kaikkia tuloja tulisi verottaa kuten suoran omistuksen tapauksessa. Hallitus on toiminut juuri päinvastoin ja esimerkiksi laajentanut osakesäästötiliä.
Suomen verot on mahdollista välttää myös muuttamalla ulkomaille ennen kuin myy omaisuuttaan tai nostaa sitä sijoituskuoresta, kuten monet varakkaat suomalaiset ovatkin tehneet. Niin sanotun arvonnousuveron avulla Suomi voisi verottaa Suomessa kerrytettyjä omaisuustuloja. Vastaava järjestely on käytössä useissa verrokkimaissamme.
Esityksemme veropohjan vahvistamiseksi ja harmaan talouden suitsimiseksi
| Väliyhteisölainsäädännön uudistus | Kymmeniä miljoonia |
| Korkovähennysoikeuden rajoittaminen | Kymmeniä miljoonia |
| Vakuutuskuorien ja osinkosäästötilisijoitusten verottaminen | Satoja miljoonia |
| Yksityishenkilöiden arvonnousuvero | Kymmeniä miljoonia |
| Pakollisen veronumeron laajentaminen | Kymmeniä miljoonia |
Haitallisten tukien karsiminen
Uusien verojen lisäksi esitämme myös alla olevien tukien karsimista. Valtaosa näistä on luonteeltaan verotukia. Niiden karsiminen vahvistaisi julkista taloutta, edistäisi ilmasto- ja ympäristötavoitteidemme saavuttamista ja jouduttaisi kestävää rakennemuutosta.
Energiantensiivisen teollisuuden sähköistämistuessa on nykyään sekä uudistava että säilyttävä, päästökaupasta aiheutuvia energiakuluja korvaava elementti. Tuki tulisi uudistaa siten, että sitä voisi saada ainoastaan päästöjä vähentäviin ja fossiilienergiasta irtautumista vauhdittaviin toimiin. Samalla tuen kokonaismäärä puolitettaisiin.
Fossiilienergian verotukia tulee myös karsia.
Olemme listanneet karsittavien tukien joukkoon myös yksityisen hoidon Kela-korvaukset, joita hallitus on jo kasvattanut merkittävästi ja aikoo todennäköisesti kasvattaa entisestään vielä kuluvan hallituskauden aikana. Yksityisten yritysten ja hyväosaisten suomalaisten hyödyksi koituvien ja valtiolle satoja miljoonia euroja maksavien tukien sijaan hallituksen tulisi vahvistaa akuutissa rahoituskriisissä painivia julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita.
Haitallisten tukien karsiminen rinnalla tarvitsemme niin yrityksille kuin yksityishenkilöille uusia kannustimia ja instrumentteja oikeudenmukaisen siirtymän edistämiseen. Välttämättömän rakennemuutoksen tulee olla myös sosiaalisesti oikeudenmukainen.
Esityksemme haitallisten tukien karsimiseksi
| Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuen uudistus | 75 |
| Raskaiden työkoneiden polttoöljyn verotuen leikkaus | 100 |
| Puunpolton energiatuen kohtuullistaminen | 100 |
| Turpeen verotuen poisto | 30 |
| Maatalouden energiaveropalautus | 40 |
| Yksityisen hoidon Kela-korvaukset | 100 |