Saara Hyrkön (vihr), Veronika Honkasalon (vas), Elisa Gebhardin (sd), Pihla Keto-Huovisen (kok), Hanna Kososen (kesk) ja Henrik Wickströmin (rkp) lakialoitteeseen alettiin kerätä nimiä juhannuksen alla.
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja aloitteen tekijöihin kuuluva Veronika Honkasalo pitää lakialoitetta tarpeellisena, sillä asia ei näytä muuten etenevän.
– Eduskunta teki maaliskuussa kantansa selväksi ja vaati ripeää lainvalmistelua. Ikävä kyllä perussuomalainen oikeusministeri ei näytä kunnioittavan ylimmän valtioelimen tahtoa. Lainsäädäntövaltaa käyttävän eduskunnan on siksi toimittava itse, Honkasalo sanoo.
Eduskunta hyväksyi Rikkomaton-kansalaisaloitteen maaliskuussa äänin 125–49. Aloitteen hyväksymällä eduskunta vaati valtioneuvostolta lainvalmistelun käynnistämistä kriminalisoinnin toteuttamiseksi. Lakivaliokunta piti mietinnössään tärkeänä, että lainvalmisteluun ryhdytään ripeästi.
”Perussuomalainen oikeusministeri ei näytä kunnioittavan ylimmän valtioelimen tahtoa. Eduskunnan on siksi toimittava itse.”
– Eheytys on tieteenvastaista, julmaa ja äärimmäisen vahingollista väkivaltaa, joka kohdistuu haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin ja liittyy usein valtasuhteiden väärinkäyttöön. Kenenkään sukupuoli, identiteetti tai suuntautuminen ei ole ominaisuus, jonka voisi tai joka pitäisi korjata. Muun uskottelu on loukkaavaa ja rikkoo ihmistä, Honkasalo sanoo.
Vaikka eheytystoiminta voisi jo nykyisin täyttää pahoinpitelyn tunnusmerkit, tunnistetaan henkistä väkivaltaa liian huonosti. Siksi kriminalisointi tarvitaan. Honkasalo näkee aloitteen merkittäväksi viestiksi Helsinki Pride -viikolla.
– On tärkeä viesti, että aloitteen takana on kansanedustajia suurimmasta osasta eduskuntaryhmiä, niin oppositiosta kuin hallituksesta. Ihmisoikeuksien turvaamisen ei pitäisi olla hallitus-oppositio-kysymys. Vasemmistoliitolle asia on yksinkertainen ja koko puolue tukee aloitetta, Honkasalo sanoo.
Eduskunta hyväksyi Rikkomaton-kansalaisaloitteen äänin 125–49.
Lakialoite eheytyksen kriminalisoimiseksi keräsi heti runsaasti allekirjoituksia. Tekijät ovat luottavaisia, että se saa tarvittavan määrän nimiä. Vähintään 100 kansanedustajan lakialoitteet ovat valtiopäiväasioiden keskinäisessä käsittelyjärjestyksessä erityisasemassa. Käytännössä tämä raja on edellytyksenä asian käsittelylle valiokunnassa.
Lakialoitteen valmistelussa on ollut apuna laajasti asiantuntijoina ja järjestöjä. Valmistelussa on hyödynnetty Norjan vastaavaa lainsäädäntöä, mutta pykälät on laadittu kotimaiseen rikosoikeusjärjestelmään sopivaksi. Aloitteessa esitetään rikoslain 21 lukuun pahoinpitelyn rinnalle pykäliä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvan muuttamispyrkimyksestä ja törkeästä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvan muuttamispyrkimyksestä.