– Elämme kirjailijoiden toimeentulon kannalta kriittisiä aikoja, sillä kirjailijoiden tulojen muodostuminen on tällä hetkellä suuressa ja nopeassa muutoksessa. Jotta meillä on tulevaisuudessakin moniäänistä suomalaista kirjallisuutta, poliittisten päättäjien on tehtävä tässä osansa, Honkasalo sanoo.
Kirjan formaatista riippumatta kirjailijan työ on yhtä suuri. Tästä huolimatta kirjailijalle maksettava palkkio vaihtelee hurjasti sen mukaan, onko kyseessä painettu kirja, e-äänikirja vai e-kirja. Painetun kirjan myynti on ollut pitkään laskussa, mutta se on kiihtynyt e-kirjojen ja e-äänikirjojen ja näiden myötä erilaisten äänikirjapalveluiden vallatessa markkinoita.
Kirjan formaatista riippumatta kirjailijan työ on yhtä suuri.
– Se, että kirjoja voi lukea eri muodoissa tai kuunnella, tuo varmasti kirjallisuudelle uusia yleisöjä ja parantaa kirjallisuuden saavutettavuutta. Suuri ongelma kuitenkin on, että äänikirjabisnes tuo ison loven kirjailijoiden kukkaroon, kun ne käärivät voittonsa suoraan kirjojen tekijöiden selkänahasta. Tämä on taas yksi alustatalouden muoto, jossa työstä maksetaan minimaalisesti itse työn tekijälle. Tämä on kaukana oikeudenmukaisuudesta.
Äänikirjabisneksen tuomien ongelmien lisäksi kirjailijoiden toimeentuloon vaikuttaa hallituksen politiikka. Ensinnäkin kirjailijoiden toimeentuloa uhkaa hallituksen aikomus nostaa kirjojen arvonlisävero kymmenestä prosentista neljääntoista prosenttiin.
– Hallitus antaa veronkevennyksiä rikkaille ja tekee samalla veropolitiikkaa, jossa valtio saa myydystä kirjasta enemmän kuin kirjailija itse. Puheissa kyllä ollaan huolissaan lukutaidon rapautumisesta, mutta samanaikaisesti hallitus aikoo verottaa kirjoja tiukemmin kuin suuressa osassa muita Euroopan maita.
Toiseksi hallitus ruttasi kasaan tekijänoikeuslain muutoksen, jossa lainauskorvausta e-äänikirjoista maksetaan myös kirjojen lukijoille. Kirjailijoiden tekijänoikeuskorvauspottia tuli siis jakamaan kirjojen lukijat, mikä pienentää kirjojen tekijöiden osuutta. Kolmanneksi hallitus lakkautti kiireellä myös vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuen, jolla kirjastoja on tuettu kotimaisen laatukirjallisuuden ostossa.
– Näiden kaikkien toimien yhteisvaikutus on arvioitava ja tehtävä konkreettisia toimia, jotta meillä on jatkossakin moniäänistä kirjallisuutta ja jotta lahjakas kirjoittaja voi suunnata kohti unelmaa kirjailijan työstä taustastaan riippumatta.
Kirjallinen kysymys
Kirjailijoiden toimeentulosta
Eduskunnan puhemiehelle
Kirjallisuus on merkittävässä osassa siinä, että kansalliskielemme kehittyvät ajassa sekä pysyvät monipuolisina, ilmaisuvoimaisina ja omalaatuisina. Kirjallisuus on isossa roolissa myös lasten ja nuorten lukutaidon ja sanavaraston kehittymisessä. Lukemisella on tutkimusten mukaan paljon positiivisia vaikutuksia. Se esimerkiksi parantaa työmuistia ja keskittymistä sekä kehittää tunteiden tunnistamista ja sanallistamista. Kirjallisuudella ja lukemisella on iso rooli siinä, että opimme ilmaisemaan itseämme ja toimimaan näin paremmin ympäröivässä yhteiskunnassa. Suomalaisella kirjallisuudella on myös itseisarvonsa, eikä sitä voi puolustaa vain hyötynäkökulmasta.
Kirjallisuuden kentällä on kuitenkin tapahtumassa monia kehityskulkuja, jotka vaarantavat moniäänisen, suomalaisen kirjallisuuden olemassaoloa ja tulevaisuutta. Yksi asia on kirjailijoiden ansaintalogiikassa tapahtuvat muutokset. Voidaan hyvin sanoa, että elämme kirjailijoiden toimeentulon kannalta kriittisiä aikoja.
Kirjailijoiden tulojen muodostuminen tällä hetkellä on suuressa ja nopeassa muutoksessa, ja tulot ovat tämän vuoksi jyrkässä laskussa. Vaikka oikeudenmukaista olisi, että kirjan julkaisuformaatilla ei ole mitään tekemistä kirjan tekijän, eli kirjailijan toimeentulolle, näin vahvasti on. Suomen Kirjailijaliitto ja Suomen tietokirjailijat ry teettivät vuonna 2023 jäsenilleen ensimmäistä kertaa yhteisen tulotutkimuksen. Tutkimukseen osallistui yhteensä 772 kirjailijaa. Tulotutkimuksen mukaan tekijänoikeustulojen mediaani per kuuntelukerta striimipalvelussa on kaunokirjailijoilla 0,53 euroa ja tietokirjailijoilla 0,43 euroa. Painetun kirjan mediaanimyyntitulo puolestaan on kaunokirjailijoille 2,68 euroa ja tietokirjailijoille 3,00 euroa kappaleelta.
Painetun kirjan myynti on ollut pitkään laskussa, mutta se on kiihtynyt e-kirjojen ja e-äänikirjojen ja näiden myötä erilaisten äänikirjapalveluiden vallatessa markkinoita. Tilastoista on helppo lukea, että omistukseltaan keskittyneet yritysten äänikirjapalvelut käärivät voittonsa suoraan kirjojen tekijöiden selkänahasta. Äänikirjabisnes edustaa alustataloutta, jossa äänikirjojen kuuntelukertoja myydään, ja niistä kertyvät korvaukset ovat suhteessa minimaalisia sekä kustantajille että kirjailijoille.
Kirjan entistä moninaisemmat formaatit voivat tuoda kirjallisuudelle suurempia yleisöjä ja tehdä siitä saavutettavampaa erilaisissa elämäntilanteissa oleville. Kirjailijoiden toimeentulolle suunta on ollut kuitenkin tähän asti täysin väärä, eikä kirjallisuutta ole ilman kirjailijoita. Ei ole oikeudenmukaista, että äänikirjasta kirjailijalle maksettava palkkio on lähes 80 prosenttia vähemmän kuin vastaavan painetun kirjan tuotto. Kirjan formaatista riippumatta kirjailijan tekemä työ on yhtä suuri.
Samanaikaisesti hallitus tekee monia toimia, joiden yhteisvaikutusta kirjailijoiden toimeentuloon ei ole arvioitu. Kirjailijoiden toimeentuloa uhkaa esimerkiksi hallituksen aikomus nostaa kirjojen arvonlisävero kymmenestä prosentista neljääntoista prosenttiin. Tämä tarkoittaa sitä, että valtio saa myydystä kirjasta enemmän kuin kirjan tekijä itse. Arvonlisäveron korottaminen tarkoittaa myös sitä, että Suomesta tulee yksi raskaimmin kirjoja verottavista maista Euroopassa, missä yleisin kirjan arvonlisäveron prosentti on kuusi, ja esimerkiksi Norjassa kirjoista ei makseta arvonlisäveroa ollenkaan.
Myös hallituksen tekijänoikeuslain muutos nakertaa suomalaisten kirjailijoiden toimeentuloa. Kyse on e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytöstä. Kirjailijat ovat saaneet lainauskorvaus-nimistä tekijänoikeuskorvausta. Lainauskorvauksilla kompensoidaan siis kirjailijalle myyntitulojen menetystä, joka syntyy siitä, että kirjaa lainataan kirjastoista maksutta. Tähän asti on ollut selvää, että lainauskorvaus kuuluu tekijälle, joka on kirjailija ja jonka tuloista kirjastolainat ovat pois. Hallitus muutti kuitenkin tämän tärkeän perusperiaatteen. Tekijänoikeuslain muutoksen myötä lainauskorvauksen rinnalle tuli uusi e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytön korvaus, jota maksetaan myös äänikirjojen lukijoille. Kirjailijoiden tekijänoikeuskorvauspottia tuli siis jakamaan kirjojen lukijat, mikä pienentää kirjojen tekijöiden, kirjailijoiden osuutta.
Lisäksi hallitus poisti vähälevikkisin kirjallisuuden ostotuen. Kirjastot eivät siis saa enää tukea kotimaisen laatukirjallisuuden ostoon. Kirjastoille myönnetyllä määrärahalla voitiin hankkia kirjallisuutta teosluettelosta, jossa oli noin 700-800 Suomessa julkaistua nimikettä. Teoslistalla oli lasten ja aikuisten tietokirjallisuutta, kaunokirjallisuutta, ja selkokielistä kirjallisuutta. Hallitus lakkautti vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuen suurella kiireellä, vaikka se oli merkittävä kansalliskieltemme monimuotoisuudelle ja kehittämiselle.
Jotta suomalainen kirjallisuus voi pysyä ja kehittyä monimuotoisena ja moniäänisenä, sosioekonominen tausta tai perheen kulttuurinen pääoma tai sen puuttuminen eivät voi sanella kirjailijaksi ryhtymistä. Jos kirjailijoiden toimeentuloa nakerretaan monelta eri suunnalta, moni lahjakas kirjoittaja ei yksinkertaisesti voi enää olla kirjailija tai edes pyrkiä ammattimaiseen kirjoittamiseen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus arvioi vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuen poiston, kirjojen arvonlisäveron noston sekä tekijänoikeuslain muutoksen kokonaisvaikutukset kirjailijoiden toimeentuloon?
Miten hallitus turvaa sen, että Suomessa on jatkossakin monipuolista ja moniäänistä suomalaista kirjallisuutta? Miten kirjailijoiden toimeentulo huomioidaan valmisteilla olevassa kulttuuripoliittisessa selonteossa?
Miten hallitus vastaa äänikirjapalveluiden tuomaan haasteeseen kirjailijoiden toimeentulolle?
Helsingissä 28.2.2024
Veronika Honkasalo [vasemmistoliitto]