– Hallitusohjelman tavoitteet työvoimapulasta kärsivien naisvaltaisten sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen aloituspaikkojen kasvattamisesta ovat tärkeitä. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman korkeakoulujen riittävää perusrahoitusta ja aloituspaikkojen resurssointia. Jos rahoitus ei ole riittävällä tasolla, aloituspaikkojen määrä voi myös laskea. Loppujen lopuksihan on kyse koulutusleikkauksesta, jos aloituspaikkoja ei kompensoida korkeakouluille täysmääräisesti, Honkasalo sanoo.
Hallituksen omat päätökset ovat myös ristiriidassa korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisen kanssa.
Jos rahoitus ei ole riittävällä tasolla, aloituspaikkojen määrä voi myös laskea.
– Hallitus esimerkiksi leikkasi sote-harjoittelukorvausten siirtoon perustuvat 12 miljoonaa euroa ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta. Vastaavalla summalla koulutettaisiin noin 450 uutta osaajaa sosiaali- ja terveysalalle. Hallituksen koko lisärahoitus aloituspaikkojen lisäämiseksi pitäisi siis antaa ammattikorkeakouluille, jotta edes tämän leikkauksen vaikutukset pystytään kompensoida.
Honkasalo haluaa tietää, minkälaisiin laskelmiin ja arvioihin hallituksen budjettiriihen päätökset perustuvat sekä miten rahoituksen riittävyyttä seurataan tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Käyn paljon keskustelua korkeakoulujen kanssa, ja niiden näkemykset lisärahoituksen tarpeesta aloituspaikkoihin eivät vastaa hallituksen panostuksia. Haluan myös tietää, miten rahoituksen riittävyyttä seurataan, jotta oikeasti saamme koulutustason nousuun ja paikattua naisvaltaisten alojen työntekijäpulaa.
Kirjallinen kysymys
KORKEAKOULUJEN ALOITUSPAIKKOJEN RAHOITUKSEN RIITTÄVYYDESTÄ
Eduskunnan puhemiehelle
Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa luvataan, että hallitus sitoutuu lisäämään korkeakoulujen aloituspaikkoja. Hallitusohjelman mukaan uusia aloituspaikkoja suunnataan erityisesti kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen, sekä aloille ja alueille, joilla ennakoidaan merkittävää työvoimapulaa.
Hallitus on sitoutunut esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkojen lisäämiseen yliopistoissa. Hallitusohjelman mukaan joka vuosi on koulutettava vähintään 1 400 uutta varhaiskasvatuksen opettajaa molempien kansalliskielten tarpeet huomioiden. Lisäksi hallitusohjelmassa luvataan muun muassa lisätä sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstön aloituspaikkoja molemmilla kansalliskielillä koulutuksen laadusta huolehtien erityisesti aloilla ja alueilla, joilla on suurin työvoimapula. Nämä ovat hyviä tavoitteita eri alojen osaajapulan ratkaisemiseksi ja koulutustason nostamiseksi.
Hallitusohjelmassa ei ole kuitenkaan konkreettisia ja realistisia keinoja uusien aloituspaikkojen rahoittamiseen. Syksyn 2023 budjettiriihessä hallitus päätti kohdentaa korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen 11,7 miljoonaa euroa vuonna 2024. Koko hallituskauden rahoitus on 41 miljoonaa euroa.
Aloituspaikkojen lisääminen ei onnistu ilman riittävää rahoitusta. Myös korkeakoulujen perusrahoituksesta huolehtiminen on oleellista koulutusmäärien kasvattamisessa. Ilman riittävää rahoitusta, korkeakoulujen aloituspaikat voivat myös vähentyä nykyisestä. Jos aloituspaikkoja ei kompensoida korkeakouluille täysmääräisesti, kyseessä on koulutusleikkaus.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto, Arene on arvioinut, että ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen on tehtävä 20 miljoonan euron kertakorotus, jotta aloituspaikkamääriä voidaan pitää nykyisellä tasolla myös tulevan neljän vuoden aikana.
Myös yliopistot tarvitsevat perusrahoituksen vahvistamista, jotta nuorten ikäluokkien koulutustason nosto onnistuu. Koulutuksen laadun näkökulmasta on ongelmallista, että tutkinnon hinta on pudonnut viimeisen 10 vuoden aikana yli 20 prosenttia. Yliopistojen rehtorineuvosto, Unifi on arvioinut, että aloituspaikkakohtainen kustannus on keskimäärin 10 000 euroa opiskelijaa kohden ja usean koulutusalan kohdalla vielä huomattavasti korkeampi.
Aloituspaikkoja tarvitaan niin paljon lisää, että opiskelijamääriä ei voi nostaa pelkkiä aloituspaikkakohtaisia marginaalikustannuksia lisäämällä. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan myös pitkäjänteinen rahoitussuunnitelma.
Hallitus leikkasi sote-harjoittelukorvausten siirtoon perustuvat 12 miljoonaa euroa ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta. Vastaavalla summalla koulutettaisiin noin 450 uutta osaajaa sosiaali- ja terveysalalle. Hallituksen koko lisärahoitus aloituspaikkojen lisäämiseksi pitäisi siis antaa ammattikorkeakouluille, jotta edes tämän leikkauksen vaikutukset pystytään kompensoida.
Hallituksen lisärahoitus on kuitenkin tarkoitettu riittämään myös esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen yliopistoissa. Lisäksi hallitusohjelmassa on aloituspaikkojen suuntaamisessa luvattu huomioida myös vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeet.
Myös hallituksen päätös lakkauttaa aikuiskoulutustuki vaikeuttaa erityisesti naisvaltaisten alojen työvoimapulan ratkaisemista sekä osaamis- ja koulutustason nostoa työuran aikana.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Minkälaisiin laskelmiin hallituksen lisärahoitus korkeakoulujen aloituspaikkoihin perustuu? Miten hallitus arvioi ja seuraa rahoituksen riittävyyttä? Aikooko hallitus lisätä korkeakoulujen rahoitusta vuoden 2024 lisätalousarviossa, mikäli se osoittautuu riittämättömäksi? Onko rahoitus korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseksi suhteessa vuoden 2023 korkeakoulurahoituksen kokonaisuuteen, vai onko se muun rahoituksen uudelleenkohdennusta?
Miten vuoden 2024 budjetin aloituspaikkojen lisäämiseen varattu rahoitus suhtautuu edellisen hallituksen vuosia 2020–2023 koskeneisiin, aloituspaikkojen lisäämiseen tarkoitettuun rahoitukseen? Miten paljon enemmän korkeakouluissa on Orpon hallituksen määrärahapäätösten seurauksena aloituspaikkoja vuonna 2024 kuin 2023 ja 2022?
Helsingissä 22.9.2023
_______________________________
Veronika Honkasalo [vasemmistoliitto]