Suomessa kriminalisoitu kiihottaminen kansanryhmää vastaan on määritelmällisesti suppeampi kuin puitepäätös edellyttää. Komission mukaan rikoslain muutkaan kriminalisoinnit eivät riitä puitepäätöksen toteuttamiseksi. Rikoslaissa ei myöskään nimenomaisesti kriminalisoida tekoa, jossa on kyse julkisesta yllyttämisestä väkivaltaan tai vihaan yksittäistä henkilöä vastaan. Tiettyjen rikosten osalta ei myöskään ole esimerkiksi varmistettu mahdollisuutta käynnistää tutkinta- tai syytetoimet viran puolesta. Myöskään puitepäätöksen rangaistuksen pituutta koskevat vaatimukset eivät Suomessa kaikilta osin toteudu.
– Vaikka oikeusministeriön keväällä valmisteleman kannan mukaan rikkomus tulisi pikaisesti poistaa esittämällä rikoslakiin muutosta jo tämän syksyn aikana, ei asiaa mainita nykyisen hallituksen ohjelmassa, lainsäädäntösuunnitelmassa tai elokuussa julkaistussa rasismitiedonannossa, Honkasalo ihmettelee.
Onko todella niin, että oikeusministeri Meri esittää olevansa oman ministeriönsä virkamiehiä, oikeustieteen professoreita ja komissiota pätevämpi arvioimaan kansainvälisen oikeuden ja EU-oikeuden mukaisia velvoitteita?
Honkasalo on huolissaan oikeusministeri Leena Meren kommenteista. Paitsi että hallitus ei vaikuta haluavan korjata komission toteamaa rikkomusta, kritisoi Meri Helsingin Sanomien tiistaisessa jutussa jälleen myös nykyistä kiihottamispykälää. Perussuomalaiset on ohjelmissaan halunnut kaventaa kiihottamispykälää ja vesittää ihmisoikeussopimusten Suomelta edellyttämän kriminalisoinnin.
– Muste on tuskin ehtinyt kuivua hallituksen äskettäisestä tiedonannosta ja näyttävistä sitoumuksista rasismin vastustamiseen. Nyt perussuomalaiset ovat jälleen kerran kyseenalaistamassa jo olemassakin olevaa rikoslain pykälää, jota keskeiset ihmisoikeussopimukset Suomelta edellyttävät. Nyt mitataan Petteri Orpoa ja koko hallitusta, Honkasalo sanoo.
Honkasalo korostaa, että niin komissio, oikeusministeriön virkamiesten taannoinen kanta kuin Helsingin Sanomien haastattelemat keskeiset valtiosääntö-, EU- ja rikosoikeuden asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että rikoslakia on korjattava.
– Onko todella niin, että oikeusministeri Meri esittää olevansa oman ministeriönsä virkamiehiä, oikeustieteen professoreita ja komissiota pätevämpi arvioimaan kansainvälisen oikeuden ja EU-oikeuden mukaisia velvoitteita? Ja onko niin, että Meren laintulkinnoilla on muun hallituksen tuki? Honkasalo kysyy.
Honkasalon mukaan on itsestään selvää, että kriminalisointien on oltava täsmällisiä ja tarkkarajaisia. Honkasalo pitää kuitenkin saivarteluna perussuomalaisten väitteitä, että tämä estäisi komission edellyttämien kriminalisointien muotoilun kotimaiseen lainsäädäntöön sopivalla ja ihmisoikeussopimusten kanssa sopusoinnussa olevalla tavalla.
– Esimerkiksi perussuomalaisten poliitikkojen saamat useat tuomiot kiihottamisesta kansanryhmää vastaan eivät ole osoitus rikoslain pykälien vaikeaselkoisuudesta, vaan tietoisesta piittaamattomuudesta rikoslakia, kansainvälistä oikeutta ja perustuslain turvaamaa ihmisarvon loukkaamattomuutta kohtaan.