– Ammatillinen koulutus on Orpon hallituksen hampaissa, kun siihen kohdistuu peräti 120 miljoonan euron leikkaukset. Emme tiedä, ovatko kaikki leikkaukset edes vielä tässä. Lisää voi hyvinkin olla tulossa, kun tästä hallituksesta on kyse, Veronika Honkasalo sanoo.
Ruotsinkielisen ammattikoulutuksen turvaamisessa on kyse myös ruotsinkielisten palveluiden turvaamisesta tulevaisuudessa.
Honkasalon kirjallisessa kysymyksessä kannetaan huolta siitä, että leikkaukset voivat johtaa myös ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen vähenemiseen sekä koulutuksen keskittämiseen. Ruotsinkielisen ammattikoulutuksen turvaamisessa on kyse myös ruotsinkielisten palveluiden turvaamisesta tulevaisuudessa.
– Välimatkat ovat jo nyt ruotsinkielisten ammatillisten koulutuksen järjestäjien yksiköiden välillä pitkiä. Moni nuori ei ole valmis muuttamaan pois lapsuuskodistaan alaikäisenä, vaikka se osalle sopiikin. Viime vuosien huolestuttava kehityssuunta on ollut myös yhä nuorempien opiskelijoiden kasvava velkaantuminen, eikä tätä kehitystä tule kiihdyttää millään tavalla.
Honkasalo muistuttaa siitä, että ruotsinkielinen ammatillinen koulutus on olennaisessa asemassa myös aikuisten kouluttamisessa ja sen saavutettavuus on tässä tärkeää.
– On ihan kaikkien etu pitää elinikäisen oppimisen kynnykset mahdollisimman matalalla. Meidän on pidettävä huolta myös ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen resursseista, jotta erilaisissa elämäntilanteissa olevilla on mahdollisuus oman osaamisen päivittämiseen sekä alanvaihtoon läpi työvuosien.
Orpon hallitusohjelmassa luvataan huomioida ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen erityispiirteet. Ruotsinkielisten ammattioppilaitosten haasteena on ylläpitää laaja valikoima tutkintoja ja tutkinnon osia. Lisäksi ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen järjestäminen on kalliimpaa, koska hakijoita on keskimäärin vähemmän verrattuna suomenkieliseen opetukseen.
– Olen vieraillut tänä keväänä ammatillisissa oppilaitoksissa ja vahva viesti on, että ammatillisen koulutuksen rahoitusta on uudistettu enemmistön ehdoilla, eikä siinä huomioida ruotsinkielisen koulutuksen erityispiirteitä.
Regeringen försvagar tillgången till svenskspråkig yrkesutbildning
Vänsterförbundets riksdagsledamot Veronika Honkasalo har lämnat in en skriftlig spörsmål till regeringen om effekterna av regeringens nedskärningar i yrkesutbildningen samt reformen av finansieringssystemet på den svenskspråkiga yrkesutbildningen.
– Yrkesutbildningen är inte en prioritering för Orpos regering, detta bevisar nedskärningarna på hela 120 miljoner euro. För tillfället vet vi inte om detta är allt. Det kan mycket väl komma fler nedskärningar när regeringen kommer att göra besparingar på 75 miljoner inom utbildnings- och kultursektorn, säger Veronika Honkasalo.
I Honkasalos skriftliga spörsmål uttrycks oro för att nedskärningarna kan leda till en minskning av svenskspråkig yrkesutbildning och till en koncentrering av utbildningen. Detta betyder att också svenskspråkig service är i fara i framtiden.
– Avstånden mellan enheterna som erbjuder svenskspråkig yrkesutbildning är redan nu långa. Många unga är inte beredda att flytta hemifrån som minderåriga. En oroande utveckling under de senaste åren har också varit den ökande skuldsättningen bland allt yngre studerande, och den utvecklingen får inte påskyndas på något sätt.
Det är i allas intresse att hålla tröskeln för livslångt lärande så låg som möjligt.
Honkasalo påminner om att svenskspråkig yrkesutbildning också spelar en viktig roll i vuxenutbildningen, och att tillgången till utbildningen är avgörande.
– Det är i allas intresse att hålla tröskeln för livslångt lärande så låg som möjligt. Vi måste också värna om resurserna för den svenskspråkiga yrkesutbildningen, så att människor i olika livssituationer har möjlighet att uppdatera sin kompetens och byta bransch under arbetslivet.
I Orpos regeringsprogram utlovas att särdragen hos den svenskspråkiga yrkesutbildningen ska beaktas. De svenskspråkiga yrkesläroanstalterna står inför utmaningen att upprätthålla ett brett utbud av examina och examensdelar. Dessutom är det dyrare att ordna svenskspråkig yrkesutbildning eftersom antalet sökande i genomsnitt är färre jämfört med den finskspråkiga utbildningen.
– Jag har under våren besökt yrkesläroanstalter och budskapet är tydligt: reformen av finansieringen av yrkesutbildningen har gjorts på majoritetens villkor och tar inte hänsyn till de svenskspråkiga utbildningarnas särdrag.
Kirjallinen kysymys
Ammatillisen koulutuksen leikkausten ja rahoitusjärjestelmän uudistuksen vaikutuksista ruotsinkieliseen ammatilliseen koulutukseen
Eduskunnan puhemiehelle
Ammatillinen koulutus on Orpon hallituksessa keskellä isoja myrskyjä, jotka ulottuvat myös ruotsinkieliseen ammatilliseen koulutukseen. Suurin haaste ammatillisen koulutuksen kehittämiselle ja tulevaisuudelle on hallituksen 120 miljoonan euron leikkaukset. Tämä voi johtaa pitkällä aikavälillä myös ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen vähenemiseen sekä koulutuksen keskittämiseen. Jo nyt välimatkat ruotsinkielisten ammatillisten koulutuksen järjestäjien yksiköiden välillä ovat pitkiä.
Tulevaisuudessa ruotsinkielistä ammatillista koulutusta haluavilla nuorilla ei ehkä ole enää houkuttelevaa koulutusvaihtoehtoa. Kun kyseessä ovat oppivelvolliset, koulutukseen osallistumisen ehtona voi olla muuttaminen pois kotoa alaikäisenä, vaikka se joillekin nuorille sopiikin. Viime vuosien huolestuttava kehityssuunta on ollut myös yhä nuorempien opiskelijoiden kasvava velkaantuminen, eikä tätä kehitystä tule kiihdyttää. Ruotsinkielinen ammatillinen koulutus on olennaisessa asemassa myös aikuisten kouluttamisessa ja sen saavutettavuus on tärkeää, jotta erilaisissa elämäntilanteissa olevilla on mahdollisimman matala kynnys oman osaamisen päivittämiseen sekä alanvaihtoon läpi työvuosien.
Orpon hallitusohjelmassa luvataan huomioida ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen erityispiirteet. Ammatillisen koulutuksen rahoitusta on kuitenkin uudistettu enemmistön ehdoilla, eikä siinä huomioida ruotsinkielisen koulutuksen erityispiirteitä. Ruotsinkielisten ammattioppilaitosten haasteena on ylläpitää laaja valikoima tutkintoja ja tutkinnon osia. Lisäksi ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen järjestäminen on kalliimpaa, koska hakijoita on keskimäärin vähemmän verrattuna suomenkieliseen opetukseen. Lisäksi on epäselvää, miten toiminnanohjauksen kokeilu vaikuttaa ruotsinkieliseen ammatillisen koulutukseen ja sen järjestämiseen.
Ammatillisen koulutuksen rahoituksen uudistaminen on iso muutos lyhyessä ajassa aikaisempaan Sipilän kauden reformiin nähden. Jotta ammatillisen koulutuksen isot uudistukset voivat onnistua, eikä ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen laatu ja saavutettavuus heikkene, koulutuksen järjestäjillä on oltava riittävät toiminnalliset ja taloudelliset resurssit vastata yksilöiden ja työelämän osaamistarpeisiin.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallituksen ammatillisen koulutuksen leikkausten ja rahoitusjärjestelmän uudistuksen vaikutuksia on arvioitu ruotsinkieliseen ammatilliseen koulutukseen? Miten taataan, ettei hallituksen leikkaukset johda pitkällä aikavälillä ruotsinkielisen koulutuksen tarjonnan vähenemiseen?
Helsingissä 10.4.2025
Veronika Honkasalo [vasemmistoliitto]