Keskustelu on jälleen ajankohtainen sunnuntaina julkaistun uutisen takia, jossa kuvaillaan viestintätoimisto Ellun Kanojen järjestelmällistä harjoittelijoiden käyttämistä.
– Työelämään astumisen kynnyksellä olevia nuoria käytetään hyväksi yritysten voiton tavoittelun nimissä. Palkattomia harjoitteluja mainostetaan avaimena työelämään, mutta toive jalan oven väliin saamisesta voi olla täysin turha, jos harjoittelujakson jälkeen tilalle otetaan toinen harjoittelija palkkakustannusten minimoimisen takia, sanoo Honkasalo.
Työelämään astumisen kynnyksellä olevia nuoria käytetään hyväksi yritysten voiton tavoittelun nimissä.
– Kilpailu harjoittelupaikoista on kovaa, ja monien valmistuminen viivästyy mahdollisuuksien ollessa kiven alla, jolloin harjoitteluihin on suostuttava myös palkatta. Samaan aikaan työnantajien vaatimustaso on kasvanut, ja harjoittelupaikkojen kuvauksissa edellytetään osaamista ja taitoja, joita edes pitkään työelämässä olleilla ei välttämättä ole.
Harjoittelujaksojen laatu vaihtelee valtavasti, sillä osa opiskelijoista pääsee oikeasti harjoittelemaan ja saa ohjausta, kun taas toiset päätyvät tekemään samoja töitä kuin muutkin työntekijät, mutta huomattavasti matalammalla palkalla tai jopa kokonaan ilman palkkaa.
– Eri alojen opiskelijat ovat keskenään hyvin eriarvoisessa asemassa opintoihin kuuluvien harjoittelujaksojen palkkauksessa. Palkattomat ja alipalkatut harjoittelut keskittyvät erityisesti naisvaltaisille sote-aloille, mutta Ellun Kanojen esimerkki kertoo siitä, että ilmiö on yleinen muuallakin, sanoo Honkasalo.
Olisikin tarpeen arvioida myös se, miten ehkäistään työsuhteen naamioiminen harjoitteluksi.
– Juuri nyt ollaan eduskunnassa uudistamassa työsuhteen määritelmän tarkentamista, jotta työsuhdetta ei voisi naamioida yrittäjyyssuhteeksi tai muuksi toimeksiannoksi. Olisikin tarpeen arvioida myös se, miten ehkäistään työsuhteen naamioiminen harjoitteluksi, toteaa Honkasalo.