– Käyttöhuoneilla on havaittu olevan monia positiivisia vaikutuksia muualla Euroopassa, myös pohjoismaissa. Tanskassa ja Norjassa käyttöhuoneilla on pystytty estämään yliannostuskuolemia ja edistämään huumeriippuvaisten hyvinvointia. Nyt on aika ottaa huumeiden käyttöhuoneet kokeiluun myös Helsingissä, vaatii Honkasalo.
Honkasalo viittasi kysymyksessään Helsingin kaupunginhallituksen vuonna 2019 valtioneuvostolle tekemään lakialoitteeseen ja kysyi millä aikataululla hallitus aikoo edistää huumeiden käyttöhuoneiden kokeilun säätämisestä. Lainsäädäntöaloitteen käyttöhuonepilotoinnin käynnistämisestä perustui Helsingin tekemään selvitykseen, jonka perusteella valvotut, huolellisesti suunnitellut ja oikein sijoitetut käyttötilat vähentäisivät huumehaittoja sekä parantaisivat yleistä järjestystä ja turvallisuudentunnetta. Lakialoite odottaa edelleen valtioneuvoston päätöstä.
Koronaepidemian aikana monen tärkeän asian käsittely on ymmärrettävästi jäänyt odottamaan vuoroaan, mutta korona-aika on myös edelleen pahentanut huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia. Helsingin kaupungin aloite on todella tärkeä, siitäkin syystä, että huumeidenkäyttö on lisääntynyt ja huumausainekuolemien määrä nousee vuosi vuodelta. Asian päällä ei voi vain seistä vuositolkulla, sanoo Honkasalo.
Huumeiden käyttöhuoneet ovat tiloja, joissa huumeiden käyttäjät voivat käyttää päihteitä terveydenhuollon työntekijän valvonnassa. Käyttöhuoneiden tavoite on tarjota huumeiden käyttöön turvallisempi ympäristö, mikä vähentää yliannostuksia, veriteitse tarttuvien tautien leviämistä, pistostulehduksia ja muita käytöstä aiheutuvia terveyshaittoja sekä kalliita erikoissairaanhoidon hoitojaksoja. Käyttöhuoneiden on todettu myös vähentävän huumeiden käytöstä syntyvää jätettä kuten huumeneuloja ympäristössä, näin parantaen alueen viihtyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta.
Käyttöhuoneet palvelisivat varsinkin kaikkein heikoimmassa asemassa olevia huumeiden käyttäjiä, jotka palvelujärjestelmä muutoin tavoittaa heikosti. Ne myös vähentäisivät huumeiden käyttöä puistoissa ja kaduilla. Olisi siis ainoastaan järkevää ainakin kokeilla huoneiden käyttöönottoa ja käyttöönoton vaikutuksia, toteaa Honkasalo.
Huumeiden käyttäjille tulee tarjota yhä vahvemmin kontakti päihdehoitoon ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Palveluita tarjoavaa päiväkeskusta muistuttavaa mallia Helsingin kaupungin työryhmäkin suosittelee. Huumeiden käytön ongelmia ei vähennetä lakaisemalla niitä maton alle vaan tarjoamalla apua ja tukea huumeiden käyttäjille ja kannustaa huumeista irti pääsemiseksi, toteaa Honkasalo.
Lisätiedot:
Veronika Honkasalo, puh. 09 432 3037
Alla kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan.
Kirjallinen kysymys
Huumeiden käyttöhuoneiden kokeilun oikeuttavan erillislain säätämisestä
Eduskunnan puhemiehelle
Huumeidenkäyttö on tilastojen mukaan lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomessa kuoli vuonna 2019 huumeisiin 234 henkilöä eli enemmän kuin koskaan ja huumausainekuolemien määrä nousee vuosi vuodelta. Huumekuolemien määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa 27 prosenttia ja Suomen huumekuolleisuusluvut ovat eurooppalaisessa vertailussa kärkipäätä. Asiantuntijoiden mukaan erityisen huolestuttavaa on viime vuosina ollut nuorten kasvava osuus huumemyrkytyskuolemissa. Huumemyrkytykset ovat nykyään alle 40-vuotiaiden suomalaisten miesten toiseksi yleisin kuolinsyy itsemurhien jälkeen. Covid19-epidemian alkaessa keväällä 2020 huumekuolemat lisääntyivät entisestään. Tutkijoiden ja asiantuntijoiden mukaan niin sanotut huumeiden käyttöhuoneet toimisivat yhtenä kaivattuna ratkaisuna huumeisiin liittyviin ongelmiin ja huumekuolemiin vastaamisessa.
Huumeiden käyttöhuoneet ovat tiloja, joissa huumeiden käyttäjät voivat käyttää päihteitä terveydenhuollon työntekijän valvonnassa. Käyttöhuoneet palvelisivat varsinkin kaikkein heikoimmassa asemassa olevia huumeita käyttäviä ihmisiä. Käyttöhuoneiden tavoite on tarjota huumeiden käyttöön turvallisempi ympäristö, mikä vähentää veriteitse tarttuvien tautien leviämistä, pistostulehduksia ja muita käytöstä aiheutuvia terveyshaittoja sekä kalliita erikoissairaanhoidon hoitojaksoja. Käyttöhuoneet vähentävät yliannostapausten ja yliannostuskuolemien määrää.
Käyttöhuoneissa voidaan myös kouluttaa käyttöhuoneen asiakkaita turvallisempiin huumeiden käyttötapoihin sekä tarjota huumeiden käyttäjille kontakti päihdehoitoon ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Käyttöhuoneet tavoittavat syrjäytyneitä ja muutoin vaikeasti tavoitettavia päihteidenkäyttäjiä, jotka pistävät huumeita kaduilla ja muissa julkisissa tiloissa. Tavoitteena on tarjota ennaltaehkäisevää apua ja vähentää huumeiden käyttöä. Kun ihminen haluaa lopettaa huumeiden käytön, hänet voidaan ohjata käyttöhuoneen kohtaavan työn palveluista huumeriippuvuuden erityishoitopalveluihin.
Käyttöhuoneiden on todettu myös vähentävän huumeiden käytöstä syntyvää jätettä kuten huumeneuloja ympäristössä, näin parantaen alueen viihtyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta.
Käyttöhuoneet ovat yleistyneet Euroopassa ja niistä on saatu hyviä kokemuksia myös pohjoismaissa. Käyttöhuoneita on otettu käyttöön Hollannissa, Saksassa, Espanjassa, Kreikassa, Ranskassa, Luxemburgissa ja Sveitsissä sekä pohjoismaista Tanskassa ja Norjassa. Tanskassa käyttöhuoneilla on pystytty estämään yliannostuskuolemia ja edistämään paljon palveluja tarvitsevien huumeriippuvaisten hyvinvointia. Käyttöhuoneet ovat asiantuntijan mukaan poistaneet 80–90 prosenttia Kööpenhaminan kaduilla tapahtuvasta huumeidenkäytöstä. Norjassa käyttöhuoneiden yhteydessä on panostettu varsinkin paljon päihdeongelmaisille tarjottavaan hoitoon. Toisin kuin Suomi, Norjassa ja Tanskassa huumemyrkytyksiin kuolleiden määrä onkin saatu laskemaan viimeisen kymmenen vuoden aikana.
THL:n selvityksen mukaan noin puolet suomalaisista olisi valmis ottamaan uusia keinoja käyttöön huumehaittojen vähentämiseksi. Noin 50 prosenttia miehistä ja 52 prosenttia naisista suhtautuu osittain tai täysin myönteisesti huumeiden ongelmakäyttäjille tarkoitettuihin valvottuihin käyttöhuoneisiin.
Suomen lainsäädännön mukaan huumeiden käyttö on rangaistavaa ja huumeidenkäyttötilat ovat toistaiseksi laittomia. Huumeiden käyttöhuoneita on kuitenkin otettu käyttöön myös Euroopan maissa, joissa Suomen tavoin huumeiden käyttö ja hallussapito ovat rangaistavia tekoja. Esimerkiksi Saksassa ja Norjassa on tehty lainsäädäntöä, jolla on mahdollistettu käyttö ja hallussapito näissä rajatuissa huumeiden käyttötiloissa.
Suomessa Helsingin kaupunki on teettänyt huumeiden käyttöhuoneista laajan selvityksen, jonka perusteella Helsingin kaupunginhallitus teki valtioneuvostolle vuonna 2019 lainsäädäntöaloitteen käyttöhuonepilotoinnin käynnistämisestä. Työryhmän mukaan Helsinkiin sopisi päiväkeskusta muistuttava malli, jossa olisi myös muita palveluita. Sen mukaan valvotut, huolellisesti suunnitellut ja oikein sijoitetut käyttötilat vähentäisivät huumehaittoja sekä parantaisivat yleistä järjestystä ja turvallisuudentunnetta. Lakialoite odottaa edelleen valtioneuvoston päätöstä.
Käyttöhuoneet eivät ratkaise kaikkia päihteidenkäyttöön liittyviä ongelmia, mutta niillä on selvästi todettu olevan positiivisia vaikutuksia niin huumeidenkäyttäjien terveyteen ja hyvinvointiin kuin ympäristön turvallisuuteen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten ja millä aikataululla hallitus aikoo edetä Helsingin kaupunginhallituksen lakialoitteessa esitetyn huumeiden käyttöhuoneen kokeilun oikeuttavan erillislain säätämisessä?
Helsingissä
_______________________________
Veronika Honkasalo, vasemmistoliitto