– Rakenteellinen rasismi ei ole vain Yhdysvaltojen ongelma ja rasismi tulee ottaa vakavasti myös Suomessa. Kehityssuunta on Suomessa käännettävä kohti hyvinvointivaltion periaatteiden mukaista suurempaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo sanoo.
Yhdysvalloista lähtenyt Black Lives Matter -liike on noussut otsikoihin Yhdysvalloissa tapahtuneiden järkyttävien poliisiväkivaltatapausten ja niiden herättämien mielenosoitusten myötä. Myös Suomeen levinneet Black Lives Matter -mielenosoitukset ovat keränneet runsaasti osallistujia ja nostaneet esiin rakenteellista rasismia.
Antirasismi vaatii nyt konkreettisia tekoja ja poliittista tahtoa
Euroopan unionin perusoikeusviraston 12 EU-maata koskevan selvityksen mukaan tummaihoiset kokevat juuri Suomessa eniten häirintää. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa selvityksessä neljä viidestä kyselyyn vastanneesta afrikkalaistaustaisesta ihmisestä oli kokenut Suomessa syrjintää ihonvärinsä takia.
– Rakenteellinen rasismi ei ole Suomessakaan uusi ilmiö ja syrjinnästä on tärkeää puhua myös täällä. Suomessa on oma historiansa esimerkiksi romaniväestön ja saamelaisten sorrosta. Uudet selvitykset vahvistavat, että rakenteellisesta syrjinnästä ei olla päästy eroon. Antirasismi vaatii nyt konkreettisia tekoja ja poliittista tahtoa, vasemmistonuorten puheenjohtaja Liban Sheikh sanoo.
Honkasalo ja Sheikh vaativat, että hallitusohjelmassa linjattu rasismin ja syrjinnän vastaisen toimintaohjelman laatiminen toteutetaan vauhdilla. Ohjelman tulee sisältää konkreettisia ja hyvin resursoituja toimenpiteitä pelkkien selvitysten ja tahtotilojen asemasta. Ohjelmassa tulee yleiselle tasolle jäävän syrjinnänvastaisuuden sijaan kiinnittää erityinen huomio tummaihoisten ihmisten kokemaan rasismiin ja syrjintään.
Yksi konkreettinen uudistus voisi Honkasalon ja Sheikhin mielestä olla nimettömän rekrytoinnin edistäminen niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Nimetön rekrytointi ollaan Helsingin kaupungin hallinnossa ottamassa asteittain käyttöön vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Suldaan Said Ahmedin aloitteesta.
Toinen tärkeä uudistus olisi kitkeä rasismi kouluista ja oppilaitoksista. Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksen mukaan koulu on paikka, jossa rasismia yleisesti koetaan. Opetusministeri Li Andersson on ryhtynyt toimiin selvityksen johdosta ja edistää kouluihin ja oppilaitoksiin selkeitä prosesseja rasistiseen häirintään ja syrjintään puuttumiseksi.
– Hienoa, että opetusministeri on jo ilmoittanut puuttuvansa asiaan. Koululaitoksen merkittävä tehtävä on lisätä nuorten demokraattisia valmiuksia osallistua ja olla yhteiskunnan arvostettuja jäseniä. Selvitysten pohjalta todellisuus on vähemmistöjä edustaville nuorille päinvastainen. Tarvitsemme selkeitä antirasistisia askelmerkkejä kehityssuunnan korjaamiseksi niin kouluissa kuin työmarkkinoillakin, Liban Sheikh sanoo.
Kolmas Honkasalon ja Sheikhin esitys on ammattiliittoille annettava oikeus ryhmäkanteisiin, jotta työpaikoilla tapahtuva rasismi ja epäasiallinen kohtelu saadaan nostettua päivänvaloon. Vähemmistöjen edustajilla ei ole useinkaan riittävää tietämystä, tukiverkostoa tai kielitaitoa omien oikeuksien puolustamiseen työelämässä. Siksi on tärkeää, että ammattiliitot pystyisivät paremmin puuttumaan syrjintään työpaikoilla.