Euroopan keskuspankin mukaan vuodesta 1999 vuoteen 2022 yritysten voitot ovat selittäneet keskimäärin yhden kolmasosan hinnannoususta, mutta vuonna 2022 voittojen osuus nousi kahteen kolmasosaan. Sveitsiläisen UBS-investointipankin pääekonomistin mukaan vallalla on nyt voittomarginaalivetoinen inflaatio, jota kutsutaan myös ”ahneusinflaatioksi” (”greedflation”).
– Nykyisessä inflaatiossa on nyt enemmän kyse yritysten voitoista kuin kohoavista palkoista. Palkat eivät ole pysyneet nousevien hintojen perässä ja niiden ostovoima on romahtanut enemmän kuin 60 vuoteen. Nyt emme tarvitse palkkamalttia vaan hintamalttia, Honkasalo sanoo.
Vaikka pienten ja keskisuurten yritysten konkurssit ovat lisääntyneet meneillään olevien kriisien takia, erityisesti suuryrityksillä menee kovaa.
Hintojen nousu on nopeinta aloilla, joilla yrityksillä on eniten markkina- ja hinnoitteluvoimaa. Tutkijoiden mukaan voittovetoinen inflaatio voi myös johtaa itseään ylläpitävään hintaspiraaliin.
– Voittojen merkittävä rooli inflaation ajurina osoittaa, että kilpailu markkinoilla ei monella alalla riitä pitämään hintoja alhaalla. Yrityksillä on valtaa hinnoitella voittonsa ylös. Tämä on jälleen yksi osoitus siitä, että kapitalistinen markkinatalous toimii huonosti ja markkinoiden sääntely on välttämätöntä, Honkasalo sanoo.
Ratkaisuksi tilanteeseen on ehdotettu esimerkiksi ylisuurten voittojen verottamista ja hintasääntelyä. Yrityksiin on myös vedottu, etteivät ne nostaisi hintoja perusteettomasti. Esimerkiksi Ruotsissa valtionvarainministeri kutsui suurten kauppaketjujen johdot keskustelemaan ruoan hinnan erityisen nopeasta noususta.
– Jos markkinatoimijat eivät vapaaehtoisesti kohtuullista hinnoitteluaan, tarvitsee julkinen valta kovempia keinoja ahneusinflaatioon puutumiseksi, Honkasalo linjaa.