Honkasalo jätti aiheesta hallitukselle tänään eduskunnassa kirjallisen kysymyksen.
– Kurdijärjestöjen lippujen kieltäminen on kummallinen mielipiteen ilmaisun vapautta rajoittava episodi, joka on syytä selvittää tarkkaan. Viranomaisten on syytä julkisesti kertoa, mihin linjauksiin lippuihin liittyvä kielto perustui, Honkasalo sanoo.
Kokoontumis- ja mielipiteenvapauden tulee toteutua yhdenvertaisesti jokaisen väestöryhmän kohdalla, myös Suomen kurdien
Samana päivänä Oulussa järjestetyssä mielenilmauksessa kurdilippuja sai liehuttaa vapaasti.
Helsingin poliisi kertoi mediassa, että kurdien tunnukset olivat tuttuja, sillä kurdijärjestöt ovat käyttäneet niitä Helsingissä mielenosoituksissa aiemminkin. Poliisi ei kuitenkaan ole aiemmin puuttunut kurdilippujen käyttöön mielenilmauksissa.
Mediassa poliisi perustelee päätöstään lippujen kieltämisestä Helsingin mielenosoituksessa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisellä. Kurdien symbolit eivät kuitenkaan ole aikaisemminkaan johtaneet järjestyshäiriöihin kaupungilla.
– Mielenosoitusvapaus on demokratian kannalta keskeinen perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksissa turvattu ihmisoikeus. Kokoontumis- ja sananvapautta kunnioittavassa maassa tulee olla todella korkea kynnys symbolien esilläpidon kieltämiseen mielenosoituksissa, Honkasalo sanoo.
– Kokoontumis- ja mielipiteenvapauden tulee toteutua yhdenvertaisesti jokaisen väestöryhmän kohdalla, myös Suomen kurdien. Siksi poliisin toiminta on syytä selvittää juuria myöten ja varmistaa, että kurdit voivat jatkossa ilmaista Suomessa mielipiteitään vapaasti. Poliisin on myös huolehdittava toiminnassaan siitä, että eri väestöryhmien luottamus poliisin toimintaan turvataan, Honkasalo sanoo.
—-
Veronika Honkasalon tänään jättämä kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:
Kirjallinen kysymys
lippujen käytöstä ja poliisin toiminnasta perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisessa mielenosoituksissa
Eduskunnan puhemiehelle
Mielenosoitusvapaus on demokratian kannalta keskeinen perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksissa turvattu perus- ja ihmisoikeus, jonka sisältöä ja merkitystä täsmennetään useiden kansainvälisten valvontaelinten kannanotoissa. Mielenosoitusvapaus on osa sananvapautta ja se on oleellinen osa demokraattista yhteiskuntaa. Mielenosoitus on tärkeä rooli etenkin yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä. Kokoontumisvapauteen puuttumisen oikeudellinen kynnys on korkea, vaikka mielenosoituksiin voi usein luonteenomaisesti liittyä esimerkiksi sivullisille aiheutuvaa häiriötä tai keinoja voidaan pitää kiistanalaisia.
Helsingin Sanomat uutisoi 7.12.2022, kuinka itsenäisyyspäivän 2022 Helsingissä järjestettävästä Helsinki ilman natseja -mielenosoituksesta poliisi kielsi kurdistanin työväenpuolue PKK:n lippuja. PKK:n lippujen lisäksi poliisi kielsi myös kurdijärjestö KCK:n, YPG:n, YPJ:n ja PYD:n liput. Itsenäisyyspäivän iltana lähettämässään tiedotteessa Helsingin Poliisi mainitsi yllä olevista järjestöistä vain PKK:n. Kurdijärjestö PKK on määritelty EU:n terrorismin vastaisten pakotteiden listalle EU:n toimesta 2000-luvun alkupuolella, kun keskustelut Turkin mahdollisesta EU-jäsenyydestä alkoivat. Järjestön listaus EU:n terrorismin vastaisten pakotteiden listalle on herättänyt erimielisyyttä maailmalla jo vuosikymmenen. Esimerkiksi YK:n terrorismin vastaisten pakotteiden listalla se ei ole.
Helsingin poliisista viestittiin, että päätös lippujen poistosta perustui tapauskohtaiseen päätökseen, ei yleisempään linjaukseen. Poliisin mukaan kurdiliput olivat poliisille entuudestaan tuttuja, koska kurdijärjestöt ovat liehuttaneet lippuja Helsingissä mielenosoituksissa aiemminkin. Kurdilippuja käytetäänkin usein mielenilmauksissa symboleina kurdien oikeuksien puolesta. Poliisin mukaan tiedossa ei kuitenkaan ole, että poliisi olisi aiemmin puuttunut kurdilippujen käyttöön. Poliisi ei myöskään itsenäisyyspäivänä paikan päällä pystynyt antamaan selkeitä perusteita lippujen kieltämiselle tai mistä linjaus kieltämiseen oli tullut. Samana päivänä Oulussa järjestettävässä mielenilmauksissa lippuja sai pitää vapaasti.
Poliisi on perustellut päätöstään lippujen kieltämisestä Helsingin mielenosoituksessa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisellä. Kun ylikomisario Heikki Porolalta tiedusteltiin Helsingin Sanomissa, miten PKK:n liput voivat vaikuttaa yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, hän vastasi, että “Ne voivat aiheuttaa kiihtymistä vastakkaista ajattelua edustavissa.” (HS 7.12.2022). Kurdien symbolit eivät kuitenkaan tiettävästi ole johtaneet aiempiin järjestyshäiriöihin kaupungilla.
Kokoontumislain mukaan mielenosoituksessa saa käyttää julisteita, tunnuksia ja muita tavanomaisia kokousvälineitä, kunhan kenenkään terveyttä tai turvallisuutta ei vaaranneta. Poliisilla taas on kokoontumislain mukaan kokoontumisvapauden turvaamis- ja edistämisvelvollisuus, jonka perusteella poliisin on edistettävä kokoontumisvapauden käyttämistä turvaamalla oikeus kokoontua ilman ulkopuolista häiriötä ja luomalla edellytyksiä yleisten kokousten järjestämiselle. Ketään ei saa yleistä kokousta tai yleisötilaisuutta järjestettäessä asettaa ilman hyväksyttävää syytä eri asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Kokoontumisvapauteen puuttuessaan ja toimivaltuuksia käyttäessään poliisin on valittava perusteltavissa olevista vaihtoehdoista aina se, joka parhaiten edistää näiden oikeuksien toteutumista. Toimenpiteiden on oltava puolustettavia suhteessa tehtävän tärkeyteen, vaarallisuuteen ja kiireellisyyteen, tavoiteltavaan päämäärään, toimenpiteen kohteena olevan henkilön käyttäytymiseen, ikään, terveyteen ja muihin vastaaviin häneen liittyviin seikkoihin sekä muihin tilanteen kokonaisarviointiin vaikuttaviin seikkoihin. Poliisi ei saa puuttua kenenkään oikeuksiin enempää kuin poliisin tehtävän suorittamiseksi on tarpeen.
Suomi käy parhaillaan neuvotteluja Turkin kanssa Suomen NATO-prosessia koskien. Maat allekirjoittivat aiemmin tänä vuonna yhteisymmärrysasiakirjan yhdessä Ruotsin kanssa, joka koski Turkin kiistanalaisia ihmisoikeuksiin ja terrorismiin liittyviä vaatimuksia. Asiakirjassa valtiot toteavat, että mahdollisina NATO-liittolaisina Suomi ja Ruotsi antavat täyden tukensa Turkin kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia vastaan, eivätkä Suomi ja Ruotsi tue kurdijärjestö YPG/PYD:tä eikä liikettä, joka Turkissa tunnetaan nimellä FETÖ. Itsenäisyyspäivän tapahtumien jälkeen Turkin mediassa uutisoitiinkin myönteiseen sävyyn poliisin toiminnasta kurdilippujen kieltämistä koskien.
Poliisin toiminta itsenäisyyspäivänä kurdilippujen poistamista koskien herättää kysymyksiä. Kokoontumisvapauteen puuttumisessa lähtökohtana kun tulee olla se, että minkä tahansa symbolien esilläpidon kieltämisessä tulee olla hyvin korkea kynnys kokoontumis- ja sananvapautta kunnioittavassa maassa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin linjauksiin poliisin lippuihin liittyvä kielto perustui itsenäisyyspäivänä 7.12.2022?
Millä tavoin sisäministeriössä selvitetään poliisin toiminnan oikeusperustaa ja johdonmukaisuutta kurdilippujen kieltämistä koskien?
Millä tavalla lippujen käytöstä mielenosoituksissa jatkossa aiotaan viestiä ja ohjeistaa?
Miten poliisi aikoo jatkossa huolehtia siitä, että kokoontumis- ja mielipiteenvapaus toteutuu yhdenvertaisesti jokaisen ryhmän kohdalla?
Helsingissä 8.12.2022
_______________________________
Veronika Honkasalo/ vas