– Lääkekannabis on monelle sitä tarvitsevalle potilaalle elintärkeä toimintakyvyn ylläpitäjä ja kivun lievittäjä. Lääkärien määräämien reseptien määrä on viranomaisten tiukan linjan takia kuitenkin viime vuosina romahtanut, eikä moni hoitoa tarvitseva sitä saa, Honkasalo sanoo.
Lääkekannabista on Suomessa määrätty poikkeustapauksissa muun muassa MS-taudin, parkinsonin taudin, vaikeaan reuman, selkäydinvammojen, fibromyalgian, hermostollisen ja kroonisen kivun hoitoon. Lääkekannabista on ollut mahdollista saada Suomessa reseptillä vuodesta 2008.
– Lääkekannabista käytetään yleensä viimeisenä hoitokeinona, kun mikään muu hoitomuoto ei ole auttanut. Lääkekannabiksen myönteisistä vaikutuksista on paljon tutkimusnäyttöä maailmalta ja yhä useammat maat ovat lääkekannabiksen laillistaneet. Suomessa sen sijaan ei ole enää määrätty reseptejä potilaille, joille lääkekannabishoidon tarve on aiemmin määritelty välttämättömäksi. Näiden ihmisten tilanne on toivoton, Honkasalo sanoo.
– Lääkekannabisreseptien määrääminen on Suomessa tarkoin säänneltyä ja valvottua, kuten lääkkeiden määräämisen tuleekin olla. Nyt reseptien saaminen on kuitenkin tehty mahdottomaksi.
On jo ihan kaupunkilaisjärjen vastaista, että vaikka lääkitys olisi olemassa ja reseptejä olisi lain mukaan mahdollista määrätä, eivät potilaat saa tarvitsemaansa lääkitystä. Monilta on vuosien lääkityksen jälkeen jätetty resepti uusimatta, Honkasalo sanoo.
Syy lääkekannabisreseptien myöntämisen laskuun on varsinkin Kelan lääkäreille vuonna 2017 toimittama kirje, jossa Kela totesi muun muassa, että se toimittaa lääkäreiden tiedot Valviraan jos lääkekannabista määrätään, ja etenkin, jos joku henkilö hakee lääkekannabishoitoonsa toimeentulotukea.
– Monet lääkärit eivät enää uskalla määrätä reseptejä lupien menettämisen pelossa, vaikka tietävät potilaiden hoidon tarpeen. Näin ei voi jatkua. Viranomaisten on huolehdittava siitä, että jokainen hoitoa ja huolenpitoa tarvitseva sitä lain mukaisesti saa ja kaikilla tarvitsevilla toteutuu oikeus toimivaan lääkitykseen. Lääkekannabishoito on yksi lääkehoitomuoto muiden joukossa ja sen mahdollistaminen tulee turvata lain edellyttämällä tavalla, Honkasalo vaatii.
Lisätiedot: Veronika Honkasalo, puh. 040 5559409
Kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:
Kirjallinen kysymys
Lääkekannabisreseptien määräämisestä https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KK_366+2022.pdf
Eduskunnan puhemiehelle
Suomessa on vakavasti sairaita potilaita, joille lääkärit ovat määränneet reseptillä lääkekannabista. Lääkekannabista on ollut mahdollista saada Suomessa reseptillä vuodesta 2008.
Lääkekannabis on lääkinnällisissä tarkoituksissa käytettyä kannabista, jonka vaikutus perustuu siinä oleviin kannabinoideihin sekä terpeeneihin. Lääkekannabista on Suomessa määrätty poikkeustapauksissa muun muassa MS-taudin, parkinsonin taudin, vaikeaan reuman, selkäydinvammojen, fibromyalgian, hermostollisen ja kroonisen kivun hoitoon. Lääkekannabiksesta on todetusti apua myös palliatiivisena lisälääkkeenä syövän ja AIDSin hoidossa, epilepsian, Alzheimerin, Touretten oireyhtymään, traumaperäisen stressihäiriön, syömishäiriöiden, unettomuuden, diabeteksen ja neurologisten häiriöiden hoidossa. Potilaat, joille lääkärit ovat määränneet lääkekannabista, eivät ole saaneet apua vakaviin oireisiinsa muista hoidoista tai lääkemuodoista.
Lääkekannabiksen on todettu helpottaneen potilaiden oireita ja elämänlaatua selvästi. Osa potilaista on pystynyt palaamaan työelämään takaisin, osa saanut takaisin menetetyn liikuntakyvyn. Pitkäaikaistutkimuksessa on havaittu, että lääkekannabispotilaiden toiminnanohjaus on parantunut. Kansainvälistä tutkimusta aiheesta löytyy paljon ja sen avusta kivun hoidossa on näyttöä. Muun muassa Yhdysvaltain kansallinen tiedeakatemia koosti vuonna 2017 raportin, jossa käytiin läpi 10 000 tutkimusta kannabiksen terveysvaikutuksista. Raportin mukaan näyttöä on siitä, että kannabis voi lievittää kipua monilla potilailla, vähentää kemoterapiahoidossa olevien syöpäpotilaiden pahoinvointia ja oksentelua ja auttaa MS-taudin spastisuuteen.
Lääkekannabisreseptien määräminen on perustellusti tarkoin säännelty ja valvottu Suomessa. Lääkekannabista määrätään aina erityisten hoidollisten perusteiden perusteella ja jokainen potilas tarvitsee lääkekannabisreseptin määräykseen yksilöllisen luvan. Sosiaali- ja terveysministeriö on aiemmin ohjeistanut lääkekannabisreseptin kirjoittamisen niin, että kannabista saavat määrätä pääasiassa vain yliopistosairaaloiden kipupoliklinikoiden lääkärit. Nykyään reseptin voi kirjoittaa myös terveyskeskuslääkäri erityislupahakemuksella, mutta lääkitystä ei käydä läpi lääkärinkoulutuksessa. Lääkäreitä valvoo Valvira, joka voi puuttua lääkärin toimintaan ja äärimmillään kieltää ammatinharjoittamisen. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea taas myöntää erityisluvan kannabisvalmisteen käytölle lääkärin kirjoittaman reseptin ja erityislupahakemuksen perusteella. Kela vastaa lääkekannabiksen korvattavuudesta toimeentuloasiakkaille.
Lääkekannabiksen käyttö on yleistynyt maailmalla sen hyväksi todettujen vaikutusten takia. Euroopassa muun muassa Saksa, Alankomaat, Puola ja Tsekki ovat laillistaneet kannabiksen lääkekäytön. Kanadassa, Australiassa ja Israelissa lääkekannabis on laillistettu ja Yhdysvalloissa kannabis on laillinen lääke jo 33 osavaltiossa. WHO:n mukaan kannabiksen luokittelu ei ole esteenä kannabiksen lääketieteellisten käyttömahdollisuuksien tutkimiselle ja hyödyntämiselle ja kannabiksesta on todettu olevan hyötyä esimerkiksi kivun ja epilepsian hoidossa. Myös Euroopan parlamentti on antanut päätöslauselman, jossa todetaan muun muassa, että lääkekannabiksen saatavuutta olisi parannettava ja lääkäreiden tulisi saada määrätä sitä potilaille. Lääkekannabiksen saatavuus kehotetaan myös turvaamaan sairasvakuutusjärjestelmästä.
Lääkekannabisreseptien saaminen on suomessa tehty erittäin vaikeaksi, ja viime aikoina kirjoitettujen reseptien määrä on vähentenyt. Vuonna 2017 lupia myönnettiin yhteensä 370 kappaletta. Vuoden 2017 jälkeen tapahtui kuitenkin notkahdus, jonka jälkeen reseptien kirjoitus on vähentynyt merkittävästi.
Vuonna 2018 lupia myönnettiin yhteensä 269 kappaletta, vuonna 2019 yhteensä 233 kappaletta ja vuonna 2020 yhteensä 239 kappaletta. Vuoden 2021 elokuun loppuun mennessä lupia oli myönnetty yhteensä vain 112 kappaletta.
Suurin osa vielä vuonna 2021 erityisluvan saaneista potilaista eivät ole saaneet reseptejä uusittua vuodelle 2022. Lääkityksen keskeytys heikentää potilaiden elämänlaatua sekä työ- ja toimintakykyä, reseptin umpeutumisen myötä keskeytynyt toimiva hoito ajaa potilaat laittomaan toimintaan lääkityksen saamiseksi ja estää esimerkiksi paralympiaurheilijoiden edustuskelpoisuuden.
Syy lääkekannabisreseptien myöntämisen laskuun on varsinkin Kelan lääkäreille vuonna 2017 toimittama kirje, jossa Kela ohjeisti lääkäreitä, että vain myyntiluvallista Sativexia saa määrätä, ei erityisluvallisia Berocanin valmisteita. Kirjeessä todettiin myös, että Kela toimittaa lääkäreiden tiedot Valviraan, jos lääkärit määräävät tällaisia ja etenkin, jos joku henkilö hakee tähän toimeentulotukea. Puolet kirjeestä koski toimeentulotukea. Kirjeessä todettiin myös, ettei ole lääketieteellisiä syitä määrätä kannabinoidia eikä kannabiskasvin käyttöä ”voida pitää yleisen hoitokäytännön mukaisena minkään sairauden hoidossa”. Kela on kommentoinut kirjettä sillä, että tutkimusnäyttö ja kansalliset hoitosuositukset eivät tue lääkekannabiksen käyttöä minkään kiputilan hoidossa. Kela on kiistänyt, että pyrkimyksenä olisi ollut puuttua lääkäreiden toimintaan. Ainakin yhdessä tapauksessa Kelan ilmoitus oli kuitenkin johtanut konkreettisiin toimenpiteisiin. Valviran mukaan virasto on antanut kesäkuussa 2018 kirjallisen varoituksen yhdelle lääkekannabista määränneelle lääkärille ja rajoittanut yhden lääkärin lääkkeenmääräämisoikeutta kannabinoidien määräämisessä. Valvira on arvioinut, että nämä kaksi lääkäriä ovat määränneet kannabinoideja epäasianmukaisesti useammalle potilaalle.
Syyskuussa 2017 Kela myös kiristi käytäntöään sen suhteen, mitä lääkkeitä toimeentulotuki korvaa. Jos asiakkaan hoito poikkeaa yleisestä käytännöstä, Kela tutkii ensin, voidaanko lääkitys myöntää toimeentulotukena. Käytännössä Kela ei siis enää automaattisesti korvaa toimeentulotukea saavien asiakkaiden kannabisvalmisteita ja moni potilas joutuu nykyisin maksamaan itse kalliin lääkityksen, johon on aiemmin saanut toimeentulotukea. Lääkekannabiksen hinta potilaalle on useita satoja euroja kuukausittain, koska lääkkeellä ei ole myöskään Kela-korvattavuutta HILA:lle tehdystä hakemuksesta huolimatta.
Kannabiksen lääkekäyttöä vastaan on argumetoitu sillä, ettei sitä ole tutkittu riittävästi. Kansainvälisesti tutkimuksia kannabinoiditerapiasta eri sairauksien hoidossa on kuitenkin jo useita tuhansia, mutta kotimaiselle lisätutkimukselle on tarvetta. Kotimaisen tutkimuksen lisätarpeesta huolimatta, ei lääkekannabiksen tehosta olevaa näyttöä ja hyviä kokemuksia kipu- ja muiden potilaiden hoidossa Suomessa voi sivuuttaa.
Toinen argumentti lääkekannabiksen käyttöä vastaan on siihen liittyvät riskit. Kannabiksen lääkekäyttöön liittyviä riskejä voidaan kuitenkin hallita valmisteen valinnalla, erilaisia lääkekannabisvalmisteita on monia, ja mahdolliset sivuvaikutukset lääkäri arvioi aina suhteessa hyötyyn potilaskohtaisesti. Riippuvuusriski puolestaan on todettu olevan merkittävästi pienempi kuin useilla muilla kipulääkkeillä, kuten opioideilla.
Moni lääkekannabiksesta helpotusta oireisiinsa saava on jäänyt viime vuosina ilman lääkekannabisreseptiä tai reseptin uusimista, vaikka lääkekannabiksen käytöstä heidän tapauksessaan olisi selvää näyttöä ja ainoa oireisiin helpotusta tuova hoitomuoto. Lääkärit ovat kieltäytyneet joko vedoten pelkoon, että saavat Valviralta varoituksen tai ylhäältä annettuihin määräyksiin, vaikka lääkehoito olisi aiemmin katsottu välttämättömäksi. Potilaita ei myöskään ole neuvottu mitenkään hoitamaan asiaa eteenpäin ja heidän toimiva hoitonsa on keskeytynyt. Niitä, jotka reseptejä ovat onnistuneet saamaan, on Kela jättänyt korvaamatta, mikäli henkilö elää toimeentulon varassa. Vuonna 2017 tehdyn selvityksen arvion mukaan noin 2 000–5 000 suomalaista käyttääkin kannabista lääkinnällisistä syistä ilman virallista reseptiä.
Jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, sekä tasavertaiseen terveydenhuoltoon asuinpaikasta riippumatta. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden ja työkyvyttömyyden aikana. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Nyt viranomaiset ovat johdonmukaisesti estäneet lääkekannabista lääkkeenä käyttäviltä oikeuden sosiaaliturvaan sekä estäneet oikeuden toimivaan lääkitykseen erityisen haavoittuvassa asemassa olevilta potilailta ilman riittävää farmakologista perustetta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten varmistetaan, että lääkekannabisreseptejä määräävät lääkärit saavat toimia ammattitaitonsa pohjalta, potilaan hoidon tarpeen arvioiden ja että jokainen Suomessa hoitoa ja huolenpitoa tarvitseva sitä lain mukaisesti saa, jolloin kaikilla tarvitsevilla toteutuisi oikeus toimivaan lääkitykseen?
Kuinka aiotaan varmistaa jatkossa, että myös toimeentulotukea saavilla henkilöillä on mahdollisuus oireita helpottavaan ja viimesijaisena käytettävään lääkekannabishoitoon?
Helsingissä 30.06.2022
_______________________________
Veronika Honkasalo, vasemmistoliitto