– Pykälät, joilla halutaan jatkossa ampua Suomessa susien lisäksi myös karhuja ja ilveksiä, kirjoitettiin valiokunnan kokouksissa tupakkiaskin kanteen ilman mitään asiantuntijakierroksia, kuulemisia tai virkamiesvalmistelua. Kaikki tämä, jotta susimetsälle varmasti päästään heti tammikuussa ja jotta metsästys myös muiden suurpetojen osalta olisi mahdollisimman vapaata, Honkasalo sanoo.
Jo hallituksen alkuperäinen lakiesitys oli poikkeuksellisen huonosti valmisteltu ja Lainsäädännön arviointineuvosto antoi siitä murska-arvion. Valiokunta halusi lisäksi vielä viimemetreillä muuttaa lakia niin, että myös karhun, ilveksen ja saukon kiintiömetsästys tulee mahdolliseksi poronhoitoalueen lisäksi koko maassa. Muutokset tehtiin täysin ilman oikeudellista arviointia ja asiantuntijakuulemisia.
”Pykälät kirjoitettiin valiokunnan kokouksissa tupakkiaskin kanteen ilman asiantuntijakierroksia, kuulemisia tai virkamiesvalmistelua.”
– Tämä menettelytapa eli hallituksen esityksen perusratkaisujen merkittävä laajentaminen valiokunnassa on kyseenalainen ja erittäin ongelmallinen lainvalmistelun laadun, eduskunnan toimintatapojen ja perustuslain kannalta. Näin merkittävät muutokset olisivat vaatineet lain palauttamisen Valtioneuvostolle, Honkasalo sanoo.
Honkasalon mielestä metsästyskiima on valiokunnassa sivuuttanut kaiken terveen järjen ja hyvän lainvalmistelun periaatteet. Hallituspuolueiden edustajat ovat Honkasalon mukaan kuunnelleet asiassa etupäässä Metsästäjäliittoa eivätkä valmistelevia virkamiehiä ja asiantuntijoita.
– Kunpa hallituspuolueissa oltaisiin valmiita puolustamaan tavallisia pienituloisia suomalaisia yhtä hanakasti kuin oikeutta päästä tappamaan susia, ilveksiä ja karhuja, Honkasalo sanoo.
Honkasalon mielestä haja-asutusalueilla asuvien suomalaisten huolet susista tulee ottaa vakavasti. Susiongelmien ratkaisuun on kuitenkin muitakin keinoja kuin koko Suomen susikannan vaarantaminen laajamittaisella metsästyksellä, esimerkiksi ennaltaehkäisevät toimet ja häiriötä aiheuttavien susiyksilöiden kohdennettu lopettaminen.
– Susi on Suomessa yhä erittäin uhanalainen laji. Viimeisimmän tutkimustiedon valossa suden suojelutason heikentäminen ei ole perusteltua. Jopa 100 yksilön kiintiömetsästys vaarantaa Suomen susikannan varsinkin kun valiokunta painotti mietinnössään, että poikkeusluvat ja muu kuolleisuus tulee vielä tämän päälle, Honkasalo sanoo.
Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan selvä enemmistö suomalaisista vastustaa susien kiintiömetsästystä nykytilanteessa, myös haja-asutusalueilla.
– Suomen kansa ymmärtää, että susi kuuluu Suomen luontoon ja sillä on ekosysteemissään tärkeä tehtävä. Maa- ja metsätalousvaliokunnassa istuvista Metsästäjäliiton apureista ei tällaista ymmärrystä löydy, Honkasalo sanoo.