Eduskunnassa keskusteltiin torstaina Lupa elää -kansalaisaloitteesta, jossa ehdotetaan nelivuotisen jatkuvan oleskeluluvan myöntämistä turvapaikkaa ennen 1.1.2017 hakeneille. Vasemmistoliiton kansanedustaja ja puolueen 1. varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo pitää aloitetta järkevänä ja ihmisarvoa kunnioittavana.
– Aloite tarjoaa käsillä olevaan humanitaariseen kriisiin tehokkaan ja yksinkertaisen ratkaisun, johon on turvauduttu jo aiemmin useassa Euroopan maassa, Honkasalo sanoi puheenvuorossaan.
– Me emme yhteiskuntana hyödy siitä, että ihmisiä pidetään vuosikaudet löysässä hirressä ja oikeudettomassa tilanteessa. Inhimillistä on antaa ihmisille mahdollisuus rakentaa yhteiskuntaa ja omaa tulevaisuuttaan Suomessa, Honkasalo sanoi.
Aloite tarjoaa käsillä olevaan humanitaariseen kriisiin tehokkaan ja yksinkertaisen ratkaisun
Honkasalo toivoi, että Lupa elää -kansalaisaloite saa eduskunnassa syvällisen ja asianmukaisen käsittelyn, ja että sen tavoitteet toteutettaisiin.
Honkasalo muistutti, että Venäjän hyökkäyssodan myötä olemme nähneet sen, että jos halua on, koko Eurooppa pystyy tehokkaasti auttamaan ja ottamaan vastaan hätää kärsiviä. Samalla on käynyt ilmi se, miten eri tavoin Euroopan maissa suhtaudutaan nyt pakolaisten määrän kasvuun verrattuna vuoden 2015 tilanteeseen.
– Meillä ei saisi olla kaksoisstandardeja ihmisten taustan ja lähtömaan suhteen. Ero vuoden 2015 ja tämän päivän välillä on valtava, ja sitä eroa selittää rasismi.
– Solidaarisuus ei ole solidaarisuutta, jos se on valikoivaa ja selektiivistä, Honkasalo sanoi.
Veronika Honkasalon 15.9.2022 pitämä puheenvuoro eduskunnan täysistunnossa kokonaisuudessaan:
Arvoisa puhemies,
Olen äärimmäisen iloinen, että tämä kansalaisaloite saavutti lopulta vaadittavan määrän allekirjoituksia ja saapui eduskuntaan. Haluan omasta puolestani kiittää niitä lukuisia kansalaisaktivisteja, jotka kuukausien ajan tekivät töitä tämän kansalaisaloitteen eteen. Heidän joukossaan oli monia, joita paperittomuus koskee konkreettisesti. Mutta myös monia sellaisia, jotka ovat vuosien ajan pistäneet koko elämänsä peliin, jotta turvapaikanhakijoiden oikeudet toteutuisivat tässä yhteiskunnassa. Se on vaatinut monelta aktivistilta ihan äärimmäistä tarmoa ja venymistä. Kaikki nämä ihmiset ovat käytännössä hoitaneet sen tehtävän, joka olisi kuulunut oikeusvaltio Suomelle. Tämä tilanne on myös ollut epäoikeudenmukainen yksittäisiä turvapaikanhakijoita kohtaan, sillä kaikilla ei ollut tukena ja turvana vapaaehtoisia auttajia.
Meillä on tässä yhteiskunnassa muutamia ihmisryhmiä, joista on lupa puhua äärimmäisen leimaavalla tavalla. Tässäkin salissa kuulee harva se kerta kun puolueet oikein kilpailevat keskenään kenellä on tiukin suhtautuminen turvapaikanhakijoihin ja mikä puolue vetää tiukinta linjaa turvapaikkapolitiikassa. Samaan aikaan koko maahanmuuttopolitiikkaa käsitellään usein vain turvapaikanhakijoiden kautta, vaikka he muodostavat kaikista Suomeen tulleista vain pienen osan. Edelleenkin maailmassa turvaa haetaan muualta kuin Euroopasta, kun konfliktialueiden naapurimaat vastaanottavat suurimman osan maailman pakolaisista.
Arvoisa puhemies,
Venäjän hyökkäyssodan myötä olemme nähneet sen, että jos halua on, koko Eurooppa pystyy tehokkaasti auttamaan ja ottamaan vastaan hätää kärsiviä. Euroopan maat ovat tehneet sen, mitä jokaisen pakolaisen kohdalla tulisi tehdä. Samanaikaisesti tilanne on tuonut selkeästi esille sen, miten eri tavoin Euroopan maissa suhtaudutaan nyt vuonna 2022 pakolaisten määrän kasvuun verrattuna vuoden 2015 tilanteeseen. Meillä ei voi voi olla niin, että meillä on kaksoisstandardit ihmisten tausta ja lähtömaan suhteen, ja että nämä tekijät määrittelevät auttamishalua tai sen nopeutta. Ero on valtava, ja sitä eroa selittää rasismi. Olen surullisena pohtinut, miltä on mahtanut tuntua esimerkiksi niistä afganistanilaisista, jotka vuosikaudet ovat odottaneet oleskelulupaa Suomessa. Miltä heistä on tuntunut seurata sitä vieraanvaraisuutta, jolla ukrainalaiset otettiin vastaan? Miksi heitä ei oltu valmiita auttamaan samalla lämmöllä tai innolla. Solidaarisuus ei ole solidaarisuutta, jos se on valikoivaa ja selektiivistä.
Arvoisa puhemies,
Ennen eduskuntaan nousua toimin viisitoista vuotta nuorisotutkijana. Viimeisin tutkimushankkeeni käsitteli yksin Suomeen ilman huoltajaa tulleita alaikäisiä. Jo tässä tutkimuksessa yhdeksi nuoren mielenterveysongelmia lisääviksi tekijöiksi nousivat pitkät oleskelulupaprosessit, epävarmuus omasta tulevaisuudesta ja huoli omista perheenjäsenistä. Nämä nuoret pyrkivät olemaan kaikin tavoin kuuliaisia suomalaisen yhteiskunnan jäseniä, mutta mitä tahansa he tekevät, suomalainen yhteiskunta, sen asenneilmapiiri ja byrokraattinen maahanmuuttojärjestelmä viestittävät heille, etteivät he tähän yhteiskuntaan kuulu. Olen tutkimuksissani kuvannut, että ihmisten odotuttaminen ilman tietoa aikarajasta ja mahdollisesta päätöksestä on institutionaalista väkivaltaa. Se syö motivaatiota tulevaisuuden rakentamiselta, opiskelulta ja elämänhalulta.
Arvoisa puhemies,
Meillä on käsiteltävänä kansalaisaloite, joka tarjoaa käsillä olevaan humanitaariseen kriisiin tehokkaan ja yksinkertaisen ratkaisun, johon on turvauduttu jo aiemmin useassa Euroopan maassa. Kansalaisaloite on järkevä ja ihmisarvoa kunnioittava ehdottaessaan nelivuotisen jatkuvan oleskeluluvan myöntämistä turvapaikkaa Suomesta ennen 1.1.2017 hakeneille henkilöille, jotka eivät ole saaneet jatkuvaa oleskelulupaa. Me emme yhteiskuntana hyödy siitä, että ihmisiä pidetään vuosikaudet löysässä hirressä ja oikeudettomassa tilanteessa. Inhimillistä on antaa ihmisille mahdollisuus rakentaa yhteiskuntaa ja omaa tulevaisuuttaan Suomessa. Toivon, että Lupa elää -kansalaisaloite saa syvällisen ja asianmukaisen eduskuntakäsittelyn ja sen tavoitteet toteutettaisiin.