– Orpon hallituksen valtavat leikkaukset kehityspolitiikasta ovat paitsi eettisesti vastuuttomia, myös vahingollisia Suomen ulkopoliittiselle liikkumatilalle ja uskottavuudelle, Honkasalo sanoo.
– Massiivisten leikkausten lisäksi kehitysyhteistyön rahoitusta on lähdetty ohjaamaan Suomen kaupalliseksi hyödyksi, kehityspolitiikan painopisteitä sekä kavennetaan että vähennetään ja itse avun saaminen on ehdollistettu: tämä on aivan väärä suunta, Honkasalo painottaa.
Honkasalon mukaan ensimmäistä kertaa historiassa Suomen kehityspolitiikan päämääränä ei ole köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen, vaan painotus on vientimahdollisuuksien edistämisessä. Kehityspoliittisesta selonteosta puuttuvat nyt myös kokonaan kansainvälisten velvoitteiden mukaiset päämäärät ja tavoitteet, ja myös mietinnössä niistä on vain hyvin suurpiirteinen kirjaus.
Pidin myös tärkeänä, että mietintöön olisi lisätty vaatimus siitä, että Suomi liittyy Ukrainan jälleenrakentamisen tasa-arvo- ja inklusiivisuusliittoumaan.
– Suomi on sitoutunut tiettyihin kehitysyhteistyömäärärahojen korotuksiin kansainvälisesti. On tärkeää, että Suomi edelleen tavoittelee YK:n tavoitteiden mukaisesti sitä, että se kohdentaa 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön ja kohdentaa 0,2 prosenttia vähiten kehittyneiden maiden (LDC-maat) kanssa tehtävään yhteistyöhön ja apuun. Lisäksi LDC-maiden rahoitusosuuden seuranta on palautettava valtion talousarvioon, Honkasalo painottaa.
– Pidin myös tärkeänä, että mietintöön olisi lisätty vaatimus siitä, että Suomi liittyy Ukrainan jälleenrakentamisen tasa-arvo- ja inklusiivisuusliittoumaan, joka perustettiin Ukrainan jälleenrakennuskonferensissa kesäkuussa 2024. Suomi on sitoutunut tukemaan Ukrainaa ja sen jälleenrakentamista. Lisäksi naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistaminen sekä sukupuolten tasa-arvon mukaan lukien sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen aseman edistäminen ovat Suomelle tärkeitä teemoja. Siksi Suomen pitäisi ehdottomasti olla liittoumassa mukana.