– Aktiivinen, laaja ja moniääninen kansalaisjärjestökenttä kuuluu keskeisesti suomalaiseen demokratiaan ja tekee osaltaan Suomesta kansalaisyhteiskunnan. Suomessa on aiemmin ymmärretty, että pienessä maassa laajan ja monipuolisen järjestökentän olemassaolo edellyttää myös valtion rahallista tukea, Honkasalo sanoo.
VGK-tuen tavoitteena on ollut lisätä suomalaisten tietoisuutta kehityskysymyksistä ja kannustaa heitä kantamaan vastuuta yhteisestä tulevaisuudesta. Tällä tuella kansalaisjärjestöt ovat tehneet tuloksellista työtä globaalikasvatuksessa, kehitysviestinnässä ja yritysvastuutyössä.
Suomessa on aiemmin ymmärretty, että pienessä maassa laajan ja monipuolisen järjestökentän olemassaolo edellyttää myös valtion rahallista tukea.
– VGK-tuki on ollut erittäin tärkeä erityisesti pienille ja keskisuurille järjestöille. Tuen lakkauttaminen vaalikauden ajaksi tulee tarkoittamaan monen järjestön toiminnan merkittävää supistamista tai jopa lakkautumista.
Järjestöjen kehitysviestintä, globaalikasvatus ja yritysvastuutyö ovat tukeneet Suomen kehityspolitiikkaa ja YK:n Agenda2030-toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamista. VGK-tukea saavat järjestöt ovat olleet merkittävä yhteistyötaho ja tuki oppilaitoksille.
– On tärkeä pitää huolta moniäänisestä kansalaisyhteiskunnasta Suomessa. Yhteensä 64 kansalaisjärjestöä on vedonnut hallitukseen VGK-tuen uudelleen avaamisen puolesta, koska lakkautus heikentää moniäänisen kansalaisyhteiskunnan ja etenkin pienempien järjestöjen toimintaedellytyksiä. On tärkeää, että järjestöt saavat jatkaa tuloksellista työtään.