– On täysin vastuutonta jakaa muhkeita isoja osinkoja ja ottaa kaikki ilot irti oikeistohallituksen lupaamista porkkanoista kuten tulevasta yhteisöveron laskusta, ja jättää tärkeät investoinnit tekemättä. Nyt jos koskaan suomalaisyritysten, varsinkin suuryritysten, tulisi kantaa vahvemmin oma vastuunsa siitä, että saamme Suomen talouden kasvuun, Honkasalo korostaa.
On elintärkeää, että yritykset investoivat reiluun vihreään siirtymään, varsinkin nyt kun Lähi-idän konflikti nostaa öljyn hinnan pilviin. Nyt viimeistään meidän on irrottauduttava fossiiliriippuvuudesta.
Suomalaisyritysten investointiaste on ollut kansainvälisesti vertailtuna alhainen finanssikriisistä lähtien. Yleisesti ottaen yritykset investoivat Suomessa poikkeuksellisen vähän, mutta maksavat erityisen paljon osinkoja. Tämä on myös merkittävä este teollisuuden uudistumiselle.
– On elintärkeää, että yritykset investoivat reiluun vihreään siirtymään, varsinkin nyt kun Lähi-idän konflikti nostaa öljyn hinnan pilviin. Nyt viimeistään meidän on irrottauduttava fossiiliriippuvuudesta, Honkasalo muistuttaa.
Yksi toimenpide yksityisten investointien vauhdittamiseksi olisi luopua listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverohuojennuksesta. Kyseinen huojennus vähentää kannustimia tuottaviin investointeihin ja kannustaa erilaisiin kikkailuihin, joilla saadaan minimoitua maksettavat osinkoverot. Vasemmistoliitto on toistuvasti nostanut tämän porsaanreiän tilkitsemisen yhtenä ratkaisuna suomalaisyritysten alhaiseen investointiasteeseen.
– Muhkeat osingot ja alhainen investointiaste kertovat ennen kaikkea vision puutteesta. Yrityksissä tulisi näkyä halu ja rohkeus luoda jotain uutta ja panostaa tulevaisuuteen. Start upeissa tätä onkin, mutta entäs vanhemmat suomalaisyritykset kuten Wärtsilä ja Kone? Ei ole kestävää jos yrityksistä muodostuu vain rahasampo osakkaidenomistajille, Honkasalo toteaa.
Orpon hallitus on jakanut useita porkkanoita suomalaiselle elinkeinoelämälle hallituskautensa aikana. Yksi näistä on päätös laskea yhteisöveroa kahdella prosenttiyksiköllä ensi vuodesta lähtien. Päätös vähentää Suomen verotuloja yli 800 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän rahareiän oletetaan paikkaantuvan niin kutsutuilla dynaamisilla vaikutuksilla.
– Ei ole uskottavaa tutkimusnäyttöä siitä, että yhteisöveron alennukset lisäisivät investointeja. Vaikutus voi olla jopa päinvastainen kun yrityksillä jää enemmän käteen tekemättä mitään muutoksia toimintaansa, Honkasalo muistuttaa.