Ve­ro­ni­ka Hon­ka­sa­los­ta ira­ni­lai­sen po­liit­ti­sen van­gin suo­je­li­ja

Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo on ensimmäinen suomalainen kansanedustaja, joka seuraa muiden eurooppalaisten kansanedustajien esimerkkiä ja ottaa suojeltavakseen Iranin hallinnon mielivallan kohteeksi joutuneen poliittisen vangin. 

Toimenpiteen tarkoituksena on tuoda Iranin mielivaltaiset ja väkivaltaiset toimet länsimaiden tietoisuuteen, vaatia väkivallan ja kuolemantuomioiden lopettamista, sekä vaatia vankien vapauttamista välittömästi.

Honkasalon suojelema Nahid Shirpisheh tuomittiin viideksi vuodeksi vankeuteen heinäkuussa 2022 sen jälkeen kun hän avoimesti kritisoi Iranin hallintoa poikansa Pouya Bakhtiarin murhasta. Bakhtiaria ammuttiin päähän 16.11.2019 Iranin hallinnon vastaisissa mielenosoituksissa. Reutersin uutisoimien arvioiden mukaan kuolleiden määrä vuoden 2019 mielenosoituksissa nousi jopa 1500:aan. Iranin hallinto pidätti useita Bakhtiarin perheenjäseniä heti murhan jälkeen heidän vastustaessaan sitä, ettei muistotilaisuuden järjestäminen ollut mahdollista.

– Olen koko syksyn ajan seurannut järkyttyneenä Iranin hallinnon täysin brutaalia toimintaa mielenosoittajia kohtaan. Suomen ja maailman on tuomittava mielivaltaiset pidätykset sekä kuolemantuomiot, joita on toimeenpantu jo useampi, Honkasalo sanoo.

– Ryhtymällä Nahid Shirpishehin poliittiseksi suojelijaksi haluan osoittaa tukeni rohkeille iranilaisille, jotka vaativat demokratiaa ja vapautta ja riskeeraavat samalla henkensä. Me emme voi sulkea silmiämme siltä julmuudelta, jonka kohteeksi ihan tavalliset iranilaiset, jopa perheenäidit ja lapset, joutuvat vastustaessaan Iranin autoritääristä hallintoa.

Veronika Honkasalo vaatii Nahid Shirpishehin välitöntä vapauttamista ja tutkinnan aloittamista hänen poikansa murhasta. Honkasalo seuraa Nahidin tapausta mm. kontaktoimalla Iranin hallinnon edustajia Suomessa ja kertomalla tapauksen etenemisestä julkisuudessa.

Honkasalo liittyy niiden eurooppalaisten kansanedustajien joukkoon, jotka haluavat hyödyntää omaa asemaansa, jotta mielivaltaisesti vangitut ja kuolemantuomiota odottavat iranilaiset vapautettaisiin. Saksassa näin ovat tehneet esimerkiksi kansanedustajat Ye-One Rhie ja Carmen Wegge ja Ruotsissa kansanedustaja Håkan Svenneling.

Iranin mielenosoitukset, jotka saivat alkunsa Jina (Mahsa) Aminin järkyttävästä kuolemasta moraalipoliisin pahoinpitelyn seurauksena syyskuussa 2022, ovat laajentuneet kansannousuksi. Iranin hallinto on vastannut mielenosoituksiin silmittömällä väkivallalla. Satoja ihmisiä on tapettu, heidän joukossaan ainakin 65 lasta. Lisäksi yli 15 000 iranilaista on pidätetty. Euroopan unioni ja sen jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, ovat tuominneet Iranin laajan ja kohtuuttoman voimankäytön rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan. EU on myös kohdistanut pakotteita Iranissa vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneille.